Vuosina 1636-1637 Hollanti koki ilmiön, jossa tulppaaninkukkien hinta nousi nopeasti taivaisiin vain romahtaakseen sitten lähestulkoon nollaan. Eurooppalaisten siirtomaaherrojen tuomat tulppaanit olivat täysin poikkeuksellisia kasveja verrattuna mihinkään Euroopassa aikaisemmin nähtyyn.
Tulppaanit olivat monimuotoisia, niiden värit olivat säihkyviä ja tulppaanit saattoivat kehittää nopeastikin uusia, äärimmäisen harvinaisia mutaatioita, joita koko maailmassa ei ollut aikaisemmin ollutkaan. Tämä teki tulppaaneista äärimmäisen merkittäviä statussymboleita ja jokaisen itseään kunnioittavan aatelisen ja uusrikkaan oli hankittava vähintään jonkinlaisia tulppaaneja, mieluiten kaikista harvinaisimpia ja oudoimpia.
Tulppaanimanian huipulla helmikuussa 1637 harvinaisesta semper augustus -tulppaanin sipulista saatettiin maksaa jopa 10 kertaa sen verran, mikä oli tuohon aikaan keskimääräisen käsityöläisen vuositienestit. Tulppaanien kasvanut suosio ja arvo sai yhä useammat ihmiset kasvattamaan tulppaaneja, mikä lopulta johti tulppaanien ylitarjontaan ja siihen, että yksittäisten tulppaanien arvo tippui lähelle nollaa.
Tulppaanimania on hauska tarina, jota etenkin media tykkää toistella suurin piirtein jokaisen taloudellisen kuplan kohdalla. Ei siis mikään ihme, että tätä vertausta käytetään myös Bitcoinin arvon noustessa kohisten. Vertailu kestää kuitenkin huonosti kriittistä tarkastelua, mitä onkin seuraavaksi luvassa.
Tulppaanivillitys levisi Euroopassa vuonna 1636 ja romahti nopeasti seuraavan vuoden alussa.
Tulppaanimania oli rikkaiden pröystäilyä
Ensisijaisesti virheellinen vertaus tulppaaneihin tulee väärästä käsityksestä tulppaanimanian luonteesta. Tulppaanit olivat sosiaalinen kupla, eivät taloudellinen kupla. Tulppaanien hinta ei noussut taivaisiin sen vuoksi, että ihmiset olisivat pitäneet niitä hyvinä sijoituskohteina tai olettaneet, että niiden arvo olisi kasvanut tulevaisuudessa.
Päinvastoin; tulppaanien hinta nousi korkeammalle sen vuoksi, että ne olivat eliitin statussymboli. Tulppaanit ostivat eliitille statusta. Mitä harvinaisempiin ja kalliimpiin tulppaaneihin henkilöllä oli varaa, sitä paremmin hän saattoi todistaa olevansa varakas ja rikas. Ihmiset tiesivät tulppaanien olevan tuhlausta, ja juurikin holtiton tuhlaaminen oli se, jolla varakas eliitti saattoi ostaa itselleen arvovaltaa ja statusta. Tulppaaneja voidaankin verrata hyvin timantteihin: rikkaalle ihmiselle suuri timanttisormus on status-symboli, vaikka timantteja voidaan nykyään valmistaa teollisesti ja niiden todellinen markkina-arvo on vain marginaalinen osa siitä, millä hinnalla korusepät timantteja myyvät.
Bitcoineissa puolestaan ei ole minkäänlaista todellista status-arvoa. Kukaan ei osta bitcoineja sen vuoksi, että he voisivat hankkia statusta omistamalla bitcoineja. Bitcoineilla ei oikein voi koreilla, niitä ei voi esitellä kavereilla eivätkä ne näytä mitenkään erikoislaatuisilta. Itse asiassa bitcoineilla on lähinnä negatiivinen vaikutus sosiaaliseen statukseen. Bitcoin-harrastajia ja -käyttäjiä pidetään omalaatuisina friikkeinä, hiukan sosiaalisesti osaamattomina nörtteinä sekä epämääräisinä libertaarihaihattelijoina, joilla ideologia menee järjen yli.
Toisin kuin tulppaanien kanssa, bitcoinin kurssi ei nouse status-arvon vuoksi, vaan arvonnousun taustalla ovat muut tekijät. Voitanee jopa sanoa, että bitcoinin kurssi nousee sen negatiivisesta status-arvosta huolimatta.
Tulppaanien ostaminen toi ostajalleen hetkellistä statusarvoa. Kalleimmillaan tulppaaninsipulit maksoivat talon verran.
Tulppaanilla ei tee mitään, Bitcoinilla tekee
Tulppaaneilla ei ole itsellään minkäänlaista itseisarvoa, paitsi korkeintaan ekosysteemille. Tulppaaneja ei varsinaisesti voi käyttää mihinkään. Tulppaaneilla ei voi lähettää viestejä, niihin ei voi tallettaa luotettavasti tietoa eikä niiden päälle voi rakentaa uusia “tulppaanipohjaisia” sovelluksia. Tulppaanien ainoa arvo ihmiselle on se, että ne näyttävät kauniilta.
Bitcoinilla sen sijaan on aitoa itseisarvoa, eli sillä voidaan suoraan tehdä hyödyllisiä, rahanarvoisia asioita. Bitcoin on aito, olemassaoleva ja vuosien ajan toimivaksi testattu teknologia. Bitcoinin koodi on tutkittu läpikotaisemmin kuin edes kaikista tarkimpien tieteellisten teorioiden ennustukset ja väittämät. Bitcoinin taustalla on enemmän laskentakapasiteettia kuin minkään toisen ihmiskunnan luoman järjestelmän takana.
Bitcoinin lohkoketjun avulla voidaan esimerkiksi lähettää luottamuksellisia viestejä sekä todistaa jonkin asian olemassaolo tiettyyn aikaan varmasti ja tarkasti. Tämä ei ole ollut koskaan ennen Bitcoinia mahdollista ainakaan samassa mitassa kuin Bitcoinin jälkeen.
Vaikka Bitcoinia käytetään ensisijaisesti taloudellisena sovelluksena, voidaan Bitcoinin lohkoketjuun tallettaa monenlaista informaatiota laillisista sopimuksista kuvatiedostoihin. Tutkijat niin Suomessa, EU:ssa kuin maailmallakin ovatkin tutkimassa mahdollisuuksia käyttää nimenomaan Bitcoinin lohkoketjua myös muiden lohkoketjusovellusten pohjana.
Bitcoinin arvo perustuu siis pelkän spekulaation sijasta myös sen tosiasiallisiin, tässä konkreettisessa todellisuudessa ihmisiä hyödyttäviin teknologisiin ominaisuuksiin sekä sen päälle tulevaisuudessa rakennettaviin uusiin käyttötapoihin. Bitcoin ei ole kaunis, mutta se on aidosti hyödyllinen.
Bitcoin on immuuni inflaatiolle
Inflaatio, eli varannon kasvaminen, on yksi tärkeimmistä syistä, minkä vuoksi jokin ennen arvokas asia saattaa menettää arvoaan. Kaiken arvo perustuu pohjimmiltaan kysynnälle ja tarjonnalle: mitä vähemmän asiaa on olemassa suhteessa siihen, minkä verran ihmiset haluavat omistaa tätä asiaa, sitä arvokkaampi tämä asia on. Jos taivaalta sataisi kultaa, kulta menettäisi arvonsa ja muuttuisi pahimmillaan haitalliseksi roskaksi. Jos taas kultaa on vain vähän, sen arvo pysyy ja kasvaa sitä mukaa, kun uudet ihmiset haluavat sitä.
Tulppaanit ja kasvit ovat luonnollisesti äärimmäisen alttiita inflaatiolle. Kasveja voidaan kasvattaa rajattomasti käytännössä nollakustannuksin. Vaikka ensimmäiset tulppaanit olivat äärimmäisen harvinaisia ja kysyttyjä 1600-luvun Euroopassa, niitä oli mahdollista ryhtyä kasvattamaan lisää. Mitä enemmän ihmiset halusivat tulppaaneja, sitä enemmän niitä kasvatettiin, kunnes lopulta yksittäisten tulppaanien arvo oli hyvin matala ja kenellä tahansa oli mahdollisuus saada niitä haltuunsa.
Myös tässä suhteessa Bitcoinin vertaaminen tulppaanimaniaan on äärimmäisen virheellistä ja perustuu puhtaaseen ymmärtämättömyyteen. Bitcoinien määrä tulee olemaan aina maksimissaan 21 miljoonaa kappaletta. Matematiikka ja teknologia Bitcoinin taustalla varmistaa, että tämä pyhä luku ei tule koskaan muuttumaan. Vaikka kaikki maailman ihmiset ryhtyisivät haluamaan bitcoineja, ei bitcoineja olisi mahdollista tehdä yhtään sen enempää. Bitcoinien tarjonta ei voi kasvaa mitenkään, vaan ainoastaan vähentyä. Tilanne on siis täysin toisenlainen kuin kasvien kohdalla.
Bitcoin on käytännössä immuuni inflaatiolle, siinä missä kasvit ovat eliö, joiden pääasiallisena tarkoituksena on lisääntyä rajattomasti. Tulppaanit ja bitcoin ovat inflaation suhteen toisistaan suurin piirtein niin kaukana kuin mahdollista.
Tulppaaneja voi luoda lähes loputtomasti lisää toisin kuin bitcoineja.
Dotcom-kupla on parempi vertaus
Tulppaanimaniaa huomattavasti parempi vertaus Bitcoiniin on Internetin alkuaikojen niin sanottu .com-kupla. 90-luvun alussa Internet oli vasta puskemassa läpi valtavirtaan ja kukaan ei vielä osannut sanoa, mitä kaikkea Internetillä voidaan tehdä ja kuinka nopeasti sen antamat lupaukset toteutuvat. Sijoittajat laittoivat miljoonia dollareita erilaisiin Internetissä toimiviin yrityksiin, joista lähellekään kaikilla ei ollut toimintansa pohjana muuta kuin hauska .com-päätteinen nettiosoite. Koska netti oli niin uusi asia ja mullistamassa maailmaa vauhdilla, kukaan ei oikein tajunnut, että Internetissä ei voi olla tuhansia Googleja, Facebookeja ja Amazoneja.
Suurin osa .com-kuplan yrityksistä kokivatkin varhaisen kuoleman. Vain kaikista vahvimmat ja vakaimmat yritykset jäivät elämään ja menestyivät. Kuplan puhkeaminen sai valtavan monet sijoittajat menettämään rahansa ja se söi luottamusta Internetiä ja netissä toimivia yrityksiä kohtaan vuosikausiksi. Tästä valtavasta negatiivisesta vaikutuksesta huolimatta kupla ei lopettanut Internetiä, vaan Internet kasvoi edelleen ja nykyään se on osa arkeamme.
Bitcoinin kuplat muistuttavat huomattavasti enemmän Dotcom-kuplan kaltaista puolispekulatiivista kuplaa kuin tulppaanimanian kaltaista puhtaasti spekulatiivista kuplaa. Jos Bitcoinin hinnassa on ilmaa, se ei johdu puhtaasta spekulaatiosta, vaan pikemminkin turhan ylioptimistisista odotuksista. Vaikka Dotcom-kupla puhkesi, on Internetistä itsestään kehittynyt kenties koko meidän aikakautemme ylivertaisesti merkittävin teknologinen innovaatio.
Bitcoinin ja kryptovaluuttojen kohdalla tilanne näyttäänoudattavan hyvin samankaltaista kaavaa: näyttää hyvin selvältä, että Bitcoin ja kryptovaluutat tulevat muuttamaan koko maailman, mutta kukaan ei osaa sanoa, miten nopeasti se tapahtuu ja mitä kaikkea siihen tarkalleen ottaen sisältyy. Bitcoin-kuplat saattavat puhjeta ja monet heikot kädet saattavat menettää omaisuuksia, mutta jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, on maailma tulevaisuudessa hyvin toisenlainen paikka kuin mitä se on nykyään, kiitos Bitcoinin.
Vuoden 2000 Dotcom-kuplassa teknologiayritysten arvostus ylikuumeni ja romahti. Nykyisin alan markkina-arvo on kuitenkin paljon tuolloista arvoa suurempi.
Tulppaanimania on urbaani legenda
Vaikka kukaan ei voi kiistää sitä, etteikö tulppaanien arvo olisi noussut ja romahtanut nopeasti niin sanotun tulppaanimanian vuosina, on moderni historiantutkimus osoittanut monet siihen liitetyt väitteet puhtaaksi legendaksi. Tulppaanimania ei ollut taloudellinen kupla siinä mielessä, miten me taloudellisen kuplan käsitämme, vaan enemmänkin sosiaalinen kupla – eräänlainen ohimenevä muoti. Toisin kuin oikeiden taloudellisten kuplien kohdalla, tulppaanimanialla ei ollut oikeastaan minkäänlaista merkittävää vaikutusta Hollannin talouteen. Hollanti oli sekä ennen että jälkeen tulppaanimanian koko Euroopan johtava talous.
Tulppaanimaniaa käytetäänkin esimerkkinä kuplasta enemmän sen houkuttelevien, hauskojen ja tarinallisesti viehättävien ominaisuuksien vuoksi kuin siksi, että se olisi todellinen pätevä esimerkki. Tulppaanimania on legenda, joka vetoaa niihin, jotka eivät ota huomioon ilmiön taloudellisia realiteetteja tai taloustieteellisiä ominaisuuksia. Vakavassa ekonomisessa keskustelussa tulppaanimania ei ole erityisen pätevä esimerkki.
Etenkin Bitcoinin kohdalla tulppaanimania on äärimmäisen huono vertaus. Tulppaanit näyttävät kauniilta, mutta niillä ei ole todellista käyttötarkoitusta. Bitcoin näyttää rumalta, mutta se toimii kuin 80-luvun junan vessa. Tulppaaneja on rajattomasti, bitcoinia rajallisesti.
Jos ja kun Bitcoin kuplaantuu, tulevat tämän kuplan ominaisuudet olemaan täysin erilaisia kuin tulppaanimanian ja ne tulevat johtumaan täysin eri syistä.
