Paras bitcoin-lahjatuote ja -keräilykohde

Bitcoin skaalautuu erinomaisesti maailmantalouteen

Helsingin Sanomat on julkaissut artikkelin otsikolla "Onko Bitcoinin loppu kirjoitettu sen sisään?", jossa toimittaja Jose Riikonen kirjoittaa Bitcoinin perusteista ja käsittelee järjestelmän ongelmia. Jutussa Riikonen haastattelee myös Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemeä. Artikkeli itse on valitettavasti maksumuurin takana, mutta tämä vastine on kaikille ilmainen, koska me Prasosilla uskomme, että olennaista tietoa ei pidä rajoittaa.

Artikkeli on ansiokas sikäli, että se käsittelee ymmärrettävästi Bitcoinin ja lohkoketjun perusteet, kuten louhinnan, matemaattisen varmennuksen sekä bitcoinien rajoitetun määrän. Artikkelissa on kuitenkin merkittäviä asiavirheitä, jotka johtuvat siitä, ettei artikkelissa ole kiinnitetty huomiota Bitcoinin nykyiseen tekniseen kehitykseen. Lisäksi artikkelissa käsitetään olennaisesti väärin muutamia Bitcoin-talouteen liittyviä asioita.

Suomen suuret mediatoimijat julkaisevat onneksi myös laadukkaampia ja perusteellisemmin taustoitettuja bitcoinia käsitteleviä juttuja. Viimeisimpänä Ylen Martti Malmista ja pian kymmenvuotisesta bitcoinista julkaisema artikkeli

Bitcoin toimii globaalisti jo nyt tehokkaammin kuin monet perinteisen finanssijärjestelmän instituutiot.

Bitcoin on huomattavasti skaalautuvampi kuin nykysysteemi

Artikkelissa Riikonen viittaa Bitcoinin skaalautumiseen ja kertoo sen olevan ongelma. "Käytännössä maksutapahtuman kunnolliseen vahvistamiseen menee siis tunti. Tässä tulee ilmi järjestelmän perustavanlaatuinen valuvika," Riikonen kirjoittaa.

Kuuden varmennuksen saaminen Bitcoin-verkossa todellakin voi viedä jopa tunnin, mutta kuusi varmennusta ei ole mitenkään välttämätöntä, jotta siirto on vahvistettu luotettavasti. Yleensä jo yhden varmistuksen kohdalla siirto on vahvistettu niin tarkasti, että se ei tule enää muuttumaan. Tärkeissä siirroissa alalla yleensä suositellaan vähintään kolmea varmistusta, minkä on huomattu olevan käytännössä riittävästi välttämään varmistuksessa mahdollisesti tapahtuvat virheet.

Tavanomaisessa kaupanteossa varmistuksia ei yleensä tarvitse edes odottaa, vaan yritykset itse kantavat riskit varmistamattomista siirroista. Jopa näennäisen varmistamattomat siirrot ovat yleisesti sen verran luotettavia, että niiden aiheuttamat riskit eivät ole yrityksen näkökulmasta merkittäviä.

Lähinnä varmistamattomien siirtojen riskit kasvavat huomionarvoisiksi arvoltaan hyvin suurissa siirroissa. Bitcoinin avulla voit siirtää miljoona euroa maailman toiselle puolelle tunnissa luotettavammin ja edullisemmin kuin millään toisella järjestelmällä on ollut koskaan mahdollista. Perinteisissä pankkisiirroissa tällainen liikenne voi viedä päiviä ja vaatia paljon paperitöitä, minkä lisäksi pelkät siirtokustannukset voivat liikkua sadoissa euroissa.

On myös otettava huomioon, että perinteisessä pankkijärjestelmässä siirtojen varmistaminen on vielä hitaampaa kuin Bitcoinilla pahimpinakaan päivinä. Jos siirrät Suomessa Nordealta Säästöpankin tilille, saatat joutua odottamaan kokonaisen pankkipäivän ennen kuin kaverisi pääsee käyttämään tai nostamaan varoja. Vaikka bitcoin-siirto vaatisi tunnin (mitä käytännön tasolla luotettava siirto harvoin vaatii), olisi se silti runsaat kymmenen kertaa nopeampi kuin pienenkin summan siirtäminen kotimaisten pankkien välillä. Noin skaalautuvuutta arvioiden. Toki myös pankit ovat kehittäneet uusia järjestelmiä siirtojen nopeuttamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Siirto ja Mobilepay.

Skaalautuvuus ei edellytä rahamäärän kasvamista

"Jotta talous voi kasvaa, rahamäärän pitää kasvaa", toimittaja Riikonen kirjoittaa. Vaikka nykyinen rahapolitiikka perustuukin ajatukseen rahan arvon pysyvyydestä, ei väite pidä paikkaansa. Mikäli rahan arvo muuttuu dynaamisesti taloudellisen tilanteen mukaan, silloin talouden kasvu ei edellytä rahan määrän kasvua. Vaikka suurin osa fiat-rahasta on luonteeltaan inflatorista, eli sen arvo vähenee, voi talous pyöriä myös deflatorisella valuutalla.

Deflaatiossa valuutan arvo kasvaa sitä mukaa, kun sen käyttö ja siihen liittyvä talous kasvaa. Jos keskuspankki, valtio tai jokin muu vastaava instituutio ei keinotekoisesti vaikuta rahan arvoon, niin rahan arvo määräytyy yksinomaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mikäli valuuttaan liittyvä talous kasvaa, silloin valuutan arvo kasvaa. Jos taas talous kutistuu, valuutan arvo kutistuu. Kasvava talous tarvitsee uutta rahaa ainoastaan, mikäli rahan arvo on sidottua.

Vaikka poliittisessa puheessa deflaatiota pidetäänkin kirosanana ja sen oletetaan vaikuttavan negatiivisesti kysyntään, totuus näyttäisi olevan toisenlainen. Esimerkiksi tietotekniikan ja puhelimien kohdalla deflaatio on todellisuutta, eli samalla määrällä rahaa saa joka vuosi huomattavasti enemmän laskentatehoa ja paljon parempia laitteita. Tästä huolimatta kulutus tietotekniikkaan ja elektronisiin laitteisiin näyttäisi lähinnä kasvavan, vaikka deflaatioon negatiivisesti suhtautuvien teorioiden mukaan sen pitäisikin laskea.

Bitcoinia voi myös jakaa aina vain pienempiin osasiin. Vaikka yksittäisiä bitcoineja on olemassa vain rajallinen määrä, voidaan niistä lohkoa aina kysyntään vastaava määrä palasia. Bitcoineja ei siis tarvitse luoda lisää, vaan teoreettisesti yhdenkin bitcoinin voisi pilkkoa yhtä moneen yksikköön kuin maailmassa on tällä hetkellä (tai kymmenen vuoden päästä) euroja.

On myös muistettava, että Bitcoinin ei tarvitse tulla kansallisten valuuttojen tilalle ollakseen hyödyllinen tai tarjotakseen maailmaan positiivista muutosta. Erilaiset valuutat ja niiden välinen kilpailu ovat yleisesti hyödyllisiä kuluttajan kannalta. Jotkin valuutat, kuten keskuspankkijohtoinen euro, saattavat toimia joissakin tilanteissa, kun taas bitcoinin kaltaiset kryptovaluutat voivat toimia paremmin muissa tilanteissa. Ne voivat esimerkiksi antaa kuluttajille osto-, myynti- ja säästömahdollisuuksia, joita heillä ei muuten olisi.

Vaikka nykyinen maailmantalous ei perustu kultakantaan, kulta itsessään arvonsäilyttäjänä ei ole poistunut mihinkään, vaan se pysyy edelleen vahvasti tavallisen rahan rinnalla.

Kehitys on tehnyt Bitcoinista entistä skaalautuvamman

Kenties olennaisin virhe Riikosen artikkelissa koskien Bitcoinin skaalautumista on, että siinä ei ole otettu lainkaan huomioon viimeisten vuosien aikana tapahtunutta teknologista kehitystä. Vuoden 2018 Bitcoin on huomattavasti varttuneempi, vakaampi ja kaikin tavoin parempi kuin se Bitcoin, jonka Satoshi alunperin visioi kryptoanarkistien foorumeilla.

Bitcoinin skaalautumiskysymys on ollut alusta asti Bitcoin-käyttäjien puheena. Varsinaisesti asiassa ei ole kyse valuviasta, vaan normaalista teknologisesta kehityksestä: ensimmäiset versiot protokollasta tai ohjelmasta ovat harvoin yhtä hyviä kuin myöhemmät versiot. Bitcoinia on päivitetty kohta kymmenen vuoden ajan ja suuri osa päivityksistä ovat liittyneet järjestelmän vakauteen, käytettävyyteen sekä skaalautuvuuteen.

Viime vuonna Bitcoinin protokollaan tehtiin Segregated Witnessiksi nimetty päivitys. Päivitys muutti tapaa, jolla Bitcoin-järjestelmä kirjaa tietoja lohkoihin, minkä ansiosta jokaiseen lohkoon on mahdollista kirjata entistä enemmän siirtoja entistä pienempään tilaan. Vaikka Segregated Witness, tai SegWit, on yleistymässä, lähellekään kaikki Bitcoin-tahot eivät vielä ole hyödyntäneet sitä täysimääräisesti. Tästä huolimatta SegWit on keskimäärin nopeuttanut Bitcoin-verkkoa ja laskenut huomattavasti Bitcoin-siirtojen kuluja. Kun SegWit tulee universaalisti käyttöön, tulemme näkemään sen lopullisen tehon.

Vaikka SegWit on jo nyt nopeuttanut siirtoja huomattavasti, on se vasta astinlauta sille, mitä tuleman pitää. SegWitin ansiosta Bitcoiniin on mahdollista rakentaa Salamaverkoksi kutsuttu toisen kerroksen ratkaisu, jonka arvioidaan nopeuttavan Bitcoin-verkkoa ja -siirtoja tuhansia kertoja nykyisestä. Salamaverkon uskotaan pystyvän tekemään Bitcoinista huomattavasti nopeamman kuin esimerkiksi luottokortit. Tämä teknologia ei ole myöskään pelkkää teoriaa, vaan useita toimivia Salamaverkkosovelluksia on jo kehitetty ja seuraavan sukupolven Salamaverkkosovellusten uskotaan tulevan peruskäyttäjien saataville jo ensi vuoden aikana.

Yksinkertaisimmillaan Salamaverkon idea on, että se luo Bitcoin-lompakoiden välille erilaisia yksityisiä yhteyskanavia, joiden kautta luotettavat käyttäjät voivat siirtää bitcoineja rasittamatta lohkoketjua tai louhijoita. Näitä erilaisia kanavia voi olla rajattomasti ja siirrot voivat kulkea useiden silmukoiden läpi käyttäjältä toiselle. Ainoastaan siirrot, joiden varmistamiseen välttämättä tarvitaan lohkoketjua, joudutaan kirjaamaan lohkoketjuun.

Kuvitellaan yksinkertaistetusti, että Jose ja Jiri ovat Bitcoin-käyttäjiä, jotka luottavat toisiinsa. Jose luottaa, että Jirin Bitcoin-lompakossa on 1 bitcoin. Jiri luottaa, että Josella on 2 bitcoinia. (Tässä yhteydessä “luottamus”-sanalla tarkoitetaan matemaattista luottamusta.) Kun Jose siirtää yhden bitcoinin Jirin lompakkoon, Jirin ei tarvitse varmistaa tätä erikseen lohkoketjulta, koska hänellä on erillinen matemaattinen luottamussuhde Joseen. Jiri voi tämän jälkeen käyttää bitcoinia kuin se olisi aina ollut hänen. Lohkoketjua tarvitaan ainoastaan, jos esimerkiksi kolmas käyttäjä Valtteri haluaa varmistuksen, että Jirillä on tämä Josen antama bitcoin.

Esitys on luonnollisesti äärimmäisen yksinkertaistettu. Todellisuudessa luottamussuhteita, käyttäjiä ja muita on valtavia määriä, ja monet niistä ovat huomattavasti Jiriä tai Josea vakavaraisempia tahoja, kuten sijoitusyhtiöitä tai Microsofteja.

Valtava määrä erilaisia matemaattisia luottamussuhteita tekee mahdolliseksi siirtää suurimman osan kaikesta rahaliikenteestä lohkoketjun ulkopuolelle silti hyötyen lohkoketjun varmuudesta.

Louhinta ei edellytä kasvavaa kulutusta

Toimittaja Riikosen artikkeli ottaa skaalautumisen esteeksi myös Bitcoin-louhinnan ja sen kuluttaman energiamäärän. On totta, että Bitcoin-louhinta on kasvanut huomattavasti ja käyttää nykyään valtavasti enemmän energiaa kuin aikaisemmin. Globaalilla tasolla tämä energiamäärä on silti hyvin pieni: Bitcoin-järjestelmän toiminnan arvioidaan tällä hetkellä vastaavan korkeintaan 0.1% osuudesta maailman sähkönkulutuksesta. Louhintaan on alettu kehittää myös ympäristöystävällisiä ratkaisuja muun muassa Norjassa.

Bitcoin-verkon ja -käytön kasvaminen ei myöskään edellytä louhinnan kasvamista. Koko nykyistä Bitcoin-verkkoa voitaisiin tarvittaessa pyörittää yhden suomalaisen koulun ATK-luokan vanhoilla Pentiumeilla. (Kirjoittaja ei välttämättä ole perillä suomalaisten koulujen nykyisistä tietokoneista. - Toimituksen huomio.) Louhinta lisää Bitcoin-verkon turvallisuutta, mutta vaikka louhintakapasiteetin määrää vähennettäisiin, pyörisi Bitcoin-verkko silti yhtä nopeasti. Louhinnan määrä suhteessa bitcoinien markkina-arvoon tulee laskemaan, sillä joka neljäs vuosi uusien bitcoinien luontimäärä puolittuu. Pitkällä tähtäimellä suunta on siis se, että louhinnan suhteellinen määrä pienenee.

Bitcoin-verkko on ylivertaisesti suurin hajautetun laskennan projekti, jonka ihmiskunta on toteuttanut. Vaikka laskentakapasiteetti pudotettaisiin murto-osaan nykyisestä, olisi Bitcoin silti turvallisempi kuin esimerkiksi mikään pankki. On mahdollista, että jokin USA:n tai Kiinan kaltainen jätti voisi halutessaan hyökätä Bitcoinia vastaan aiheuttaen verkolle ongelmia. Tällainen operaatio edellyttäisi kuitenkin valtavasti resursseja ja olisi siten verrattavissa sotatoimeen. Mikäli suurvalta tahtoisi aiheuttaa taloudellista vahinkoa, olisivat perinteiset menetelmät, kuten pakotteet ja kauppasaarrot siihen huomattavasti kustannustehokkaampia.

Bitcoin verkon toimintaan vaikuttaminen edellyttäisi hyökkääjältä 51% osuutta louhinnasta, jolloin hyökkääjän olisi mahdollista manipuloida siirtoja. 51%-hyökkäys ei ole kuitenkaan helppo tai edullinen toteuttaa edes suurelle valtiolliselle taholle. Niin vahva Bitcoin on järjestelmänä. Lisäksi, vaikka siinä onnistuttaisiin, se ei tuhoaisi Bitcoinia. 51%-hyökkäyksellä voisi lamauttaa transaktioliikenteen, mutta bitcoinien varastaminen sen avulla ei olisi helppoa. Hyökkäystä voisi verrata palvelunestohyökkäykseen. Siihen löytyy myös joukko mahdollisia vastatoimia, joilla hyökkääjä voitaisiin taltuttaa Bitcoin-yhteisön voimin.

Bitcoin kasvaa ja muuttuu turvallisemmaksi

Väite, että Bitcoin olisi kykenemätön skaalautumaan, on perätön. Bitcoin on pohjimmiltaan protokolla ja ohjelma, eräänlainen matemaattinen sopimus. Kuten kaikki muutkin ohjelmat, myös Bitcoin on muokattavissa. Sitä voidaan parantaa, sen rinnalle voidaan kehittää erilaisia sovelluksia, lohkoketjun laskemiseen voidaan rakentaa uusia laitteita ja niin edelleen.

Nykyajan Bitcoin on huomattavasti tehokkaampi, sujuvampi ja turvallisempi kuin aikaisempien vuosien Bitcoin. Jos jotain täysin odottamatonta ei tapahdu, on lähestulkoon varmaa, että ensi vuosikymmenen Bitcoin on valovuosia nykyistä pidemmällä.

Bitcoin on teknologia ja teknologiat kehittyvät. Nykyinen Bitcoin on vasta alkua.

Facebook icon
Twitter icon
LinkedIn icon
Reddit icon
Osta bitcoineja helposti ja nopeasti
Kotimainen lohkoketjuselain Bitcoinille

Yritysinfo / Company info

Prasos Oy
Y-tunnus 2469683-1
Yksityisyys

Sosiaalinen media

Facebook
Twitter
 
Seuraa Bittiraha.fi:n toimintaa Facebookissa, Twitterissä, Youtubessa ja LinkedInissä!

Yhteystiedot / Contact

IRCNet Support: #Bittiraha
Live chat: Ma-Pe klo 10-18, La-Su klo 10-16
Puhelinasiakaspalvelu 029-1701190: Ma-Pe 13-15