Visa Vallivaara on tutkija ja matemaatikko, joka työskentelee VTT:llä lohkoketjuun liittyvän tutkimuksen parissa. Hän on tutkinut kryptografiaan liittyviä ongelmia vuosien ajan ja julkaissut muun muassa suomalaisessa valtamediassa lohkoketjua käsitteleviä kirjoituksia. Bittiraha.fi tahtoi tietää, miltä maailma näyttää suomalaisen lohkoketjututkijan silmin ja haastatteli Vallivaaraa.
Bittiraha.fi: Tutkija Vallivaara, kiitos, että pääsitte haastatteluun. Kertokaapa yksinkertaisesti, mikä lohkoketju on ja mitä sillä voi tehdä.
Vallivaara: Lohkoketju on kryptografisesti varmistettu ja hajautettu rekisteri tapahtumista eri toimijoiden välillä. Sillä voi pitää turvallisesti kirjaa digitaalisesta omistuksista ja sopimuksista tuntemattomien osapuolten välillä.
Bittiraha.fi: Millaista lohkoketjuun liittyvä tutkimus on käytännössä Suomessa? Mitä siis käytännössä teette? Lasketteko laskuja, laaditteko raportteja vai koodaatteko ketjuja?
Vallivaara: Itse asiassa kaikkea edellä mainituista. Viimeisimmässä julkaisemassamme tutkimuspaperissa simuloimme ja laskimme Ethereum-nodejen virrankulutusta ja suoritusaikoja muuttuvassa ympäristössä Rasberry Pi 2 ja Nvidia Jetson TK1 -laitteilla.
Teemme myös tutkimusraportteja lohkoketjuista suomalaisille yrityksille sekä valtioneuvostolle.
Visa Vallivaara on ollut puhumassa ympäri maailman muun muassa NATO:n, valtioiden ja tutkimuslaitosten tilaisuuksissa lohkoketjuteknologiasta sekä kyberturvallisuudesta. (KUVA: NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence, Tallinn)
Lohkoketjusovellukset käytännössä
Lohkoketjusta puhutaan enemmän ja enemmän, mutta ainakaan toistaiseksi se ei juurikaan näyttäydy tavallisen ihmisen arjessa. Vaikka lohkoketjua pidetään jopa Internetin kaltaisena mullistajana, voi olla, että sen toiminta jää taustalle näkymättömiin. Harva tuntee digitaalitekniikkaa syvällisemmin, vaikka miltei jokainen käyttää sitä päivittäin.
Bittiraha.fi: Voitteko kertoa, millaisia lohkoketjuprojekteja Suomessa ollaan tekemässä tai antamaan ylipäätään esimerkkejä siitä, mitä kaikkea lohkoketjulla voidaan tehdä?
Vallivaara: Tekesin rahoittamassa BOND-projektissa teemme use case -analyyseja isoille suomalaisille yrityksille yhdessä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Aalto-yliopiston kanssa sekä lopuksi muutaman proof of concept -demon. Haemme lohkoketjuille käyttökohteita muun muassa sähkömarkkinoilta, 5G-markkinoilta ja rakentamisprosessien valvonnasta.
Digital Paradise projektissa tutkimme Nokian kanssa kuinka yhdistää kaukaisia ja eristyneitä yhteisöjä globaaliin talousjärjestelmäämme virtuaalivaluuttojen avulla. Valtioneuvostolle teemme selvitystä lohkoketjuteknologian mahdollisista hyödyistä tulevassa sote-uudistuksessa. Meidän sisäisissä projekteissa olemme harjoitelleet omien ketjujen tekemistä Internet of Things -ympäristöissä ja sen visualisointia.
Bittiraha.fi: Koska tavallinen katujen tallustelija tulee näkemään lohkoketjun arjessaan?
Vallivaara: Teknologia jää luultavasti piiloon kun normikäyttäjille tehdään helppokäyttöisä lohkoketjusovelluksia. Jos kysyt kadulta ihmisiltä ovatko he koskaan nähneet TCP/IP-sovelluksia, ei moni välttämättä myönnä. Mutta arvioisin, että noin viiden vuoden päästä lohkoketjuteknologia on jo levinnyt tavalliseen käyttöön.
Lohkoketjusovellukset parantavat monenlaista toimintaa, mutta usein ne toimivat automaattisesti “pinnan alla”, minkä vuoksi tavallinen käyttäjä ei välttämättä edes huomaa lohkoketjua. (KUVA: William Cho)
Bitcoinin asema lohkoketjututkijan silmin
Bitcoin on ylivertaisesti käytetyin lohkoketjusovellus. Bitcoin-verkko on maailman suurin hajautetun laskennan projekti ja ainoa valtavirran vähänkään yleisemmin tunnettu lohkoketjuprojekti. Pankit, finanssi-instituutiot ja vastaavat pyrkivät vähättelemään Bitcoinia ja siirtävät keskustelua lohkoketjuun jättäen Bitcoinin vain sivumaininnaksi. Vallivaaran mukaan Bitcoin on kuitenkin keskeisessä asemassa lohkoketjututkijan elämässä.
Bittiraha.fi: Minkä verran maailman käytetyin lohkoketjuprojekti Bitcoin tulee esille suomalaisen lohkoketjututkijan arjessa?
Vallivaara: Todella usein. Kaikkia uusia viritelmiä on usein helpointa verrata Bitcoiniin, kun arviodaan niiden käytettävyyttä ja turvallistuutta.
Bittiraha.fi: Oletteko itse Bitcoin-käyttäjä tai muuten kiinnostunut Bitcoinista tai muista digivaluutoista?
Vallivaara: Bitcoinia käytän, mutta muita digivaluuttoja en ole itselleni hankkinut. Projektien käyttöä varten olemme hankkineet VTT:lle ethereitä, mutta yleensä luomme testiverkoissa omat kryptovaluutat.
Bittiraha.fi: Esimerkiksi Euroopan Unioni on harkinnut Bitcoinin lohkoketjun käyttämistä hyväksi julkisissa lohkoketjuprojekteissa. Näetkö, että Bitcoinin lohkoketjulle on käyttöä talouselämän ulkopuolella?
Vallivaara: Todellakin. Muun muassa ruotsalaiset julkaisivat vasta raportin kuinka lohkoketjuilla voisi huomattavasti parantaa heidän maarekisterinsä (Lantmäteriet) toimivuutta.
Bittiraha.fi: Miten arvelisitte onko Bitcoinilla tulevaisuutta vai tuleeko mahdollisesti jokin toinen digivaluutta ohittamaan kryptovaluutoista ensimmäisen?
Vallivaara: Bitcoinin käyttäjäkunta on niin vahva, että on hankala nähdä sitä syrjäytettävän. On tokin mahdollisuus, että Bitcoin jakaantuu teknisten erimielisyyksien vuoksi, mutta silloinkin todennäköisesti se Bitcoinin korvaaja tule olemaan se menestyksekkäämpi näistä Bitcoinin haaroista.
Bittiraha.fi: Mitkä ovat suurimmat haasteet, jotka Bitcoinin ja lohkoketjun on voitettava murtautuakseen osaksi valtavirtaa?
Vallivaara: Perinteiset järjestelmät ovat levinneet laajalle ja niihin on panostettu paljon. On syyri kynnys alkaa murtamaan asettuneita käytäntöjä länsimaissa. Todennäköisesti pitää odottaa, kunnes vasta kehittyvissä tehdään suuri läpimurto tällä alalla, jotta suuremmat uskaltavat seurata.
Visa Vallivaaran mukaan Bitcoinin asemaa on vaikea haastaa, sillä Bitcoinin kannatus ja suosio on ilmiömäisen vahva verrattuna muihin kryptovaluuttoihin. Bitcoinilla on todellista käyttöä. (KUVA: Targaryen)
Lohkoinen tulevaisuus
Erilaisia lohkoketjututkimukseen ja -kehitykseen keskittyviä linjoja ja tutkimuslaitoksia perustetaan nykyään yhä tiheämpään tahtiin, mutta varsinaiset “lohkoketjukoulut” ovat edelleen harvinaisia. Vallivaara on itse opiskellut matematiikkaa Oulun yliopistolla. Gradunsa hän kirjoitti tietoturvallisten verkkojen suunnittelusta. Keskustelumme lopuksi hän antoi vielä pari vinkkiä, mitä lohkoketjutulevaisuuteen valmistuvan, uraansa miettivän nuoren kannattaa tietää.
Bittiraha.fi: Jos suomalainen nuori tahtoo uran lohkoketjun tai digivaluuttojen parissa, millaista koulutusta suosittelisitte häntä hankkimaan?
Vallivaara: Tietotekniikan, koodauksen ja matematiikan taidot ovat hyödyksi. Aihetta tutkitaan ainakin Aallossa sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa. Myös muun muassa Stanfordin yliopistossa voi kuka tahansa suorittaa kryptovaluuttojen nettikurssin.
Bittiraha.fi: Millainen on lohkoketjun tulevaisuus Suomessa ja maailmalla?
Vallivaara: Hidas, mutta menestyksekäs.
