Murska-analyysi OneCoinista: “Ei toimi pitkällä tähtäimellä”

Digitaalinen valuutta OneCoin on herättänyt huomiota viime aikoina, muun muassa poliisin suunnalta. Sen markkinointi on kieltämättä melko epäilyttävää ja ansaitseekin skeptisen suhtautumisen. Melko vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt itse tuote eli OneCoin. Miten se toimii? Millaiset mahdollisuudet sillä on pärjätä kilpailussa muita kryptovaluuttoja vastaan?

Valitettavasti OneCoinin takana oleva firma ei ole julkistanut kovinkaan paljon faktoja siitä. Sen väitetään olevan edistyksellinen kryptovaluutta, mutta mitään todisteita tästä ei ole vielä olemassa. Kaikki oikeat kryptovaluutat perustuvat avoimelle lähdekoodille, mutta OneCoin ei. Kuulemma koodi tullaan vapauttamaan joskus tulevaisuudessa, mutta aikataulusta ei ole kerrottu sen tarkemmin. Tässä kirjoituksessa lähden oletuksesta, että sekä koodi että kaupankäynti vapautetaan lähitulevaisuudessa.

Kryptovaluutan tekniset ominaisuudet ovat erittäin tärkeitä, kun analysoidaan sen menestymisen mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä. Sen on oltava vähintäänkin yhtä hyvä, mieluiten parempi kuin Bitcoin, jotta se voi pärjätä kilpailussa kaikkia muita vastaan.

Transaktioiden prosessointikyky

Yksi Bitcoinin ongelmista tällä hetkellä on se, että systeemin raja transaktiomäärille alkaa lähestymään. On siis riskinä, että Bitcoin-verkko ei pysty prosessoimaan kaikkia transaktioita sitä mukaa kun käyttäjät tekevät niitä. Tämä ongelma on kuitenkin hyvin tiedossa ja se saattaa ratketa jo lähiaikoina lohkojen koon kasvattamisen kautta, jolloin yhteen lohkoon mahtuu enemmän transaktioita.

Nyt Bitcoinin maksimitransaktiomäärä on noin seitsemän transaktiota sekunnissa. Tämä on hyvin vähän verrattuna esimerkiksi Visaan, joka prosessoi normaalisti 2000 transaktiota sekunnissa.

Siksi koitin selvittää, kuinka tehokkaasti OneCoin-verkko pystyy prosessoimaan omaa liikennettään. Kummallista kyllä, sain vastaukseksi, että sitä ei ole mitattu. Kyseessä ei ole kuitenkaan sellainen asia, mikä pitäisi erikseen mitata, vaan sen pystyy laskemaan suhteellisen helposti, kun tietää sekä keskimääräisen transaktion että lohkon koon. Jostain syystä näitäkään faktoja yhtiö ei halua paljastaa julkisuuteen, jotta laskutoimituksen voisi tehdä itse.

OneCoin-verkon tehokkuus jää siis avoimeksi kysymykseksi, mikä on erittäin epäilyttävää, sillä ensisijaisesti sijoituskohteena markkinoitavan OneCoinin pitäisi tietenkin kertoa tuotteensa tekniset tiedot, jotta sijoittajat voivat tehdä oikeanlaiset johtopäätökset sen menestymisen mahdollisuuksista. Suorituskyky on yksi oleellinen menestyksen mahdollistaja.

Kannustin lohkoketjun ylläpitoon

Tärkeä osatekijä toimivassa kryptovaluutassa on myös oikeanlaisten kannustimien muodostuminen kaikille osapuolille. Bitcoinin merkittävä innovaatio oli se, että lohkoketjun ylläpitoon käytettävä laskentateho saatiin varmistettua luomalla lohkopalkkion avulla merkittävä kannustin siihen.

Bitcoin-verkko onkin laskentateholtaan jo monin verroin suurempi kuin sadat tehokkaimmat supertietokoneet yhteenlaskettuina. Tämä lisää merkittävästi turvallisuutta, kun millään muulla taholla ei ole hallussaan niin paljon tehoa, että se pystyisi manipuloimaan Bitcoin-verkkoa.

Homman juju on se, että jokaisesta luodusta lohkosta maksetaan palkkio uusina kolikoina. Bitcoin-verkossa louhijan ensisijainen tehtävä ei siis ole luoda uusia kolikoita (kuten monet, etenkin OneCoinin suosittelijat, tuntuvat uskovan), vaan uudet kolikot ovat palkkio uuden lohkon tekemisestä. Lohkoon kirjataan viimeisimmät transaktiot, eli periaatteessa kyse on siitä, että louhija on kirjanpitäjä ja uudet kolikot ovat kirjanpidosta maksettu palkka.

Sen verran OneCoinin lohkoketjusta on kerrottu, että siinä lohkot syntyvät kymmenen minuutin välein ja lohkopalkkio on 10 000 onecoinia, eli päivässä uusia kolikoita saadaan noin 1,4 miljoonaa.

Mutta miksi? Onecoinia ei pysty vielä käyttämään yhtään mihinkään, vaan se on pelkkä sijoitusinstrumentti tällä hetkellä. Niinpä on täysin järjetöntä maksaa minkäänlaista palkkiota lohkoketjun ylläpidosta. Koska kukaan ei pääse itse tekemään minkäänlaisia transaktioita, ei ole mitään järkeä maksaa uusien lohkojen luomisesta.

Uusien kolikoiden luominen täysin turhaan johtaa inflaatioon eli rahan arvon laskuun. Tämä tietenkin vähentää OneCoinin houkuttelevuutta sijoituksena.

Toisaalta tiedämme kuitenkin, että onecoinien määrä on rajoitettu 2,1 miljardiin. Sen sain myös selville, että lohkopalkkio ei tule muuttumaan missään vaiheessa (Bitcoinissa lohkopalkkio puolittuu säännöllisin väliajoin). OneCoinin lohkopalkkio on 10 000 per lohko niin kauan kunnes kaikki kolikot ovat syntyneet. Pikaisen laskutoimituksen perusteella tähän menee noin neljä vuotta.

Tästä seuraa kuitenkin erittäin paha ongelma. Mitä neljän vuoden jälkeen? Kun lohkopalkkioita ei enää tule, hyvin harvalla on minkäänlaista kannustinta kuluttaa laskentatehoa lohkoketjun ylläpitoon. Tämä aiheuttaa suuren riskin, sillä yhteenlasketun laskentatehon tipahtaessa pieneksi, voivat ilkeämieliset tahot ottaa verkon haltuunsa esimerkiksi bottiarmeijoilla. Tämän tapahtuessa OneCoin menettää käyttökelpoisuutensa, koska kukaan ei enää luota siihen.

Ongelma voitaisiin ratkaista transaktiomaksuilla. Bitcoinissa nekin ovat käytössä lohkopalkkioiden ohella. Mutta jotta luotaisiin suuri kannustin laskentatehon antamiseksi verkon käyttöön, täytyy transaktiomaksuista tehdä erittäin korkeita. Tämä taas vähentää onecoinien käytön houkuttelevuutta pieniin maksuihin, koska transaktiosta voi joutua maksamaan enemmän kuin sen arvo on. Tämän seurauksena OneCoinin käyttämisestä tulee niin kallista, että tavalliset ihmiset eivät enää näe mitään järkeä sen käyttämisessä. Mitä vähemmän transaktioita tehdään, sitä enemmän niistä joudutaan maksamaan, ja sitä vähemmän kukaan haluaa maksaa mitään onecoineilla.

Lopputulos

Tämän perusteella voimme päätellä, että OneCoin ei tule toimimaan pitkällä aikavälillä. Sen luomat kannustimet on tehty niin kieroiksi, että systeemi tulee romahtamaan viimeistään neljän vuoden päästä. Todennäköisesti jo paljon aikaisemmin, koska markkinaosapuolilla on kuitenkin heikkoudet tiedossa jo paljon aiemmin, mikä kannustaa ihmisiä myymään onecoininsa pois ennen kuin neljän vuoden raja tulee vastaan.

OneCoiniin sijoittaneet ihmiset ovat nähdäkseni hyvin tietämättömiä siitä, miten kryptovaluutat yleisesti ottaen toimivat. Vähän sama kuin autoista mitään tietämättömiä ihmisiä yritettäisiin saada sijoittamaan uuteen autotehtaaseen, jonka valmistamien autojen väitettäisiin olevan edistyksellisempiä ja parempia kuin mitkään muut markkinoilla olevat. Oikeasti autot olisivat kuitenkin niin huonosti tehtyjä, että moottori olisi varmasti rikki viimeistään neljän vuoden päästä, eikä sillä enää pääsisi liikkumaan mihinkään – ja todennäköisesti auto ei edes kestäisi neljää vuotta, koska se olisi ruostunut läpimädäksi jo paljon aiemmin.

OneCoinin suosittelijat ovat olleet sitä mieltä, että tarkkoja faktoja kryptovaluutan toiminnasta ei tarvitse tietää voidakseen sijoittaa siihen. Tämä on melko kummallinen asenne, sillä nimenomaan tässäkin mainitut lohkoketjun ominaisuudet ovat äärimmäisen tärkeitä kryptovaluutan menestymisen kannalta. Tottakai sijoittajan täytyy tietää, onko systeemi suunniteltu sellaiseksi, että se voi toimia vähintäänkin useita vuosikymmeniä.

Lisäksi kannattaa vielä muistaa, että OneCoinin lohkoketjun olemassaoloa ei ole vielä tähän mennessä edes todistettu mitenkään. On siis täysin mahdollista ettei sitä edes ole olemassa – se selittäisi, miksei OneCoinin takana oleva firma ole kertonut siitä juuri mitään julkisuuteen.

Koitin lähestyä yhtiötä sekä suoraan että maajohtaja Tommi Vuorisen kautta, mutta lopulta sain vain tiedon, että “yhtiö ei julkista algoritmin yksityiskohtia”. Tällaisen käytöksen tulisi pistää kaikkien sijoittajien hälytyskellot soimaan. Rehellisesti toimivalla yhtiöllä ei pitäisi olla mitään syytä salata näin oleellista informaatiota tuotteestaan.

Tämä kirjoitus on tehty aika yleisellä tasolla, mutta vastaan mielelläni kommenteissa tarkentaviin kysymyksiin.

Olen kirjoittanut myös aiemmin aiheesta: OneCoin haiskahtaa vahvasti huijaukselta

——————————————-

Blogikirjoitukset ovat kirjoittajien omia mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Bittiraha.fi:n näkemyksiä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *