Pientä liikettä havaittavissa. Onko tämä breakout, näemmekö vihdoin suurempaa liikettä, kun olemme jo tovin tahmanneet viikkokaavion SMA20:n alueella? Katsotaan, mitä kaaviot kertovat tällä kertaa. Artikkelin lopussa jälleen teknisen analyysin termit ja vinkit.
Aloitetaan päiväkaaviosta, koska rikoimme siinä SMA100:n, jota viime kerralla pidin lyhyemmän aikavälin resistanssina. RSI kuitenkin stoppasi 70:n tienoille ja nyt olemme konsolidoituneet muutaman päivän.
Päiväkaavion RSI menee yleensä yli 70:n ja pysyy siellä voimakkaissa liikkeissä, kuten kaaviossakin näkyvästä edellisestä voimakkaasta noususta huomaa. Olemme kuitenkin rikkoneet SMA100:n ja jos kohta puoleen pääsisimme yli RSI 70:n tason niin voisimme jatkaa matkaa kohti viikkokaavion resistansseja.
Viikkokaaviossa liike ei oikeastaan näytä miltään ja Bollinger Bandsin +2 -deviaatiokäyrä on vielä kaukana. BB:n +1 ja +2 -deviaatiot ovat seuraava resistanssialue, joka tulisi rikkoa, jotta voisimme tehdä uudet huippulukemat yli 778.85 dollarin.
RSI lähti liikkeelle 50:n alueelta ja on nyt noin 60, tilaa on vielä ylempänä. Voimme tietysti vielä jojoilla SMA20:n tuntumassa, kuten kävi 502 dollarin huipun jälkeisessä konsolidaatiossa. Tärkeintä olisi, että SMA20 ei rikkoutuisi kunnolla.
Positiivisen jatkon kannalta suurehko ongelma on, että pinkin A/W pohjan jälkeinen nousu ei näytä impulsiiviselta, mitä sen tulisi punaisessa vaihtoehdossa olla. Mikäli pinkki (B) olisi korkeammalla, (B)?-merkinnän mukaisesti, niin tarvitsisimme impulssin myös, tässä vaihtoehdossa punainen 3 olisikin pinkki C, joka päättäisi (B)-aallon. Mutta impulssia ei näy.
Vihreä (B) voi nousta myös korrektiivisesti. Elliott Wave -teoria toimii paremmin jos selkeitä impulsseja on havaittavissa ja tällä hetkellä kurssikäyrä on korrektiivinen sekamelska.
Tässä hieman lyhyemmän aikavälin Elliott Wave -kaavio. Mikäli pinkki (B) on valmis ja olemme tehneet A pohjan kaavion mukaisesti niin olemme Fibonacci-alueella missä B-aallot yleensä löytävät huippunsa, merkattu keltaisilla viivoilla. Tätä aluetta myös vahvistaa huipun jälkeinen jojoilu.
Jotta tämä ei olisi jo tarpeeksi monimutkainen tilanne niin punainen mahdollisuus on olemassa myös, vaikkakin yleensä “truncated waves” ovat kohtuullisen harvinaisia niin jos nousu ei saa volyymia taakseen niin on tämäkin mahdollista. Eli siis yleensä impulssien viimeiset viidennet aallot tekevät uuden äärilukeman, mutta joskus jäävät kolmannen aallon ääripään ala- tai yläpuolelle.
Otan tämän vaihtoehdon esille, koska ainoa tapa miten voin laskea tuon nousun impulsiivisena on tuollainen ending diagonal -muoto, jonka punaiset viivat osoittavat. Aallon ajallinen pituus taas viittaa siihen, että se olisi v-aalto, eikä v-aallon ensimmäinen impulssi. Tämä impulssi voisi olla myös pinkin (B)-aallon päättävä impulssi, siksi (B)?-merkintä.
Yhteenvetona voisin sanoa, että vaikka viime kerralla lupailin, että päiväkaavion SMA100:n rikkoutuminen ylöspäin tarkoittaisi viikkokaavion BB+1 – BB+2 -deviaatioille menemistä niin nousun heikkous vielä tässä vaiheessa pakottaa tarkastelemaan negatiivisempiakin vaihtoehtoja. Supporttina viikkokaavion SMA20 tulisi pitää, eli jos kurssi viikkokaaviossa sulkeutuu tämän alle, tekee pullbackin, mutta ei pääse takaisin SMA20:n yläpuolelle niin on tämä negatiivista.
Teknisen analyysin termejä ja vinkkejä
Ichimoku-pilvi, on suunniteltu näyttämään tiettyjen keskiarvokäyrien avulla muodostetun pilven avulla support ja resistanssi -alueita, muun ohessa, kuten momentin. Päiväkaavion ja viikkokaavion pilvi on sen verran käytetty, varsinkin resistanssina ja supporttina, treidaajien keskuudessa, että nämä alueet ovat hyvä ottaa huomioon. Lisätietoa: http://www.investopedia.com/terms/i/ichimoku-cloud.asp
Konsolidaatio, englanniksi consolidation. Termi kuvaa tilannetta, jossa kurssi pysyy kohtuullisen tarkasti rajatulla vaihteluvälillä, kuten artikkelin triangle. Konsolidoitumista leimaa treidaajien päättämättömyys (englanniksi indecision). Konsolidaatio loppuu, kun kurssi rikkoo jommankumman rajan, mutta ei ole harvinaista nähdä false breakouttia.
Tällöin kurssi vain käy nopeasti toisen rajan ulkopuolella ja tämän jälkeen suuntaakin toiselle rajalle, jonka rikottuaan tulee oikea breakout. Tällainen false breakout tapahtuma voi olla stoppien metsästystä, missä suuren pääoman treidaajat aiheuttavat rajan rikkoutumisen, jotta muut treidaajat rajan rikkouduttua ostavat näiden suuren pääoman treidaajien tarjouksia. Rajat eivät usein ole täysin tarkkoja, johtuen siitä että bitcoinia treidataan monessa saman suuruusluokan pörssissä. Konsolidoitumista voi tapahtua kaikilla aikakehyksillä, mutta pidemmän aikavälin konsolidaatiot ovat luotettavampia. Lisätietoa: http://www.investopedia.com/terms/c/consolidation.asp
Mitä resistanssi ja support tarkoittavat. Resistanssi on alue, joka vastustaa kurssin nousua. Treidaamisessa onkin tärkeää määrittää resistanssi-alueet hyvin, koska usein kun kurssi nousee vauhdilla niin voi olla järkevää mieluummin myydä resistanssi-alueella, kuin ottaa riski, että trendi kääntyykin alueen kohdatessaan voimakkaaseen laskuun. Mikäli resistanssi-alue onnistuneesti murretaan niin tulee siitä usein support-alue, koska he jotka myivät, haluavat ostaa takaisin. Support-alue siis päinvastoin vastustaa kurssin laskua. Support-alueella taas voi olla järkevää ostaa ja myydä mikäli alue murretaan. Tämän jälkeen ongelmaksi muodostuukin se, että missä hyvät resistanssi- ja support-alueet ovat. Lisätietoa: http://www.investopedia.com/articles/technical/061801.asp
Bullish divergenssi – indikaattori tekee ylemmän pohjalukeman, kun kurssi tekee alemman pohjalukeman. Tämän saa aikaiseksi pienen volyymin myynnit ohueeseen orderbookkiin. Tämä on ominaista viimeisille 5:lle aalloille, koska myyjät ovat lopettamaisillaan ja ostajat haluavat vieläkin halvempia hintoja. Kurssi liikkuu helpommin, pienemmällä volyymillä ja saa aikaa divergenssin.
Hidden bullish divergenssi – indikaattori tekee alemman pohjalukeman, kun kurssi tekee ylemmän pohjalukeman. Tällä kertaa volyymi on suuri, mutta support on myös ja kurssi ei suuresta volyymista huolimatta laske.
Bearish divergenssi – päinvastainen ensiksi mainitulle. Indikaattori tekee alemman huippulukeman, kun kurssi tekee ylemmän huippulukeman. Tämänkaltaista divergenssiä odotamme artikkelin viidensissä aalloissa. Tällä kertaa ostajat ovat läkähdyksissä ja myyjät haluavat vieläkin suurempia hintoja.
Hidden bearish divergenssi – indikaattori tekee ylemmän huippulukeman, kun kurssi tekee alemman huippulukeman. Suuren volyymin market ostot kohtaavat vieläkin suurempaa resistanssia, joka aikaansaa kurssin kääntymisen laskuun.
Tässä vielä havainnoiva kuva aiheesta:
Lisätietoa: http://www.investopedia.com/terms/d/pergence.asp
Yleistä teknisestä analyysista
Ihminen, treidaaja on jossain määrin tapojensa ja tunteidensa orja. Treidaajat tekevät yleensä massana samankaltaisia päätöksiä samankaltaisissa tilanteissa. Tästä seuraa, että kurssikäyrästä tulee tietyssä määrin itseään toistava fraktaaleista koostuva jatkumo. Tämä korostuu mitä spekulatiivisempi sijoituskohde on kyseessä. Bitcoin on alkutaipaleellaan hyvin spekulatiivinen. Teknisen analyysin tarkoitus on paikantaa missä kohdassa treidaajien massan keskimääräistä mielialojen vaihtelua kulloinkin olemme ja sen perusteella ennustaa mitä tapahtuu seuraavaksi. Lisätietoa: https://en.wikibooks.org/wiki/Technical_Analysis/Psychology_And_Markets
Elliott Wave -teorian perusaaltorakennetta. Teoria perustuu behavioristisen psykologian olettamukseen, että ihminen käyttäytyy samankaltaisissa tilanteissa kohtuullisen samalla tavalla. Eli kun kurssille tapahtuu jotain niin keskimääräinen treidaaja tekee tämän seurauksena samankaltaisia päätöksiä aina uudestaan ja uudestaan. Keskimääräisen treidaajan päätökset aikaansaavat kurssivaihtelua, joka taas synnyttää uusia päätöksiä jne. Kurssikäyrään muodostuu tämän seurauksena tietyn mallisia aaltokokonaisuuksia, jotka ovat myös itseään toistavia fraktaaleita.
Tässä on yksinkertaistettu kuva aaltorakenteesta. Tämä kokonaisuus muodostaa suuremman impulssin 1. ja 2. aallon. Impulssissa on aina viisi aaltoa. Tämä perusrakenne ulottuu aina pienimmän aikavälin kaavioista monivuotisiin kaavioihin. Vähän kuin rantaviiva, joka pitenee, mitä lähempää sitä katsotaan.
Mitä spekulatiivisempi treidauskohde on kyseessä sitä paremmin EW-teoria toimii. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin. Kuten myös aaltojen psykologisemmasta puolesta. Artikkeleiden loppupuolilta löytyy nämä yleisemmän tason kirjoitukset.
Lisätietoa: http://www.forexhit.com/learn-forex/elliott-wave-principle.html & http://www.tradingfives.com/articles/elliott-wave-guide.htm
Riskienhallinnasta
Annan esimerkin, jonka avulla riskiä voi kontrolloida isommasta mittakaavasta pienempään, bitcoinista puhuttaessa, sijoittajan/treidaajan näkökulmasta.
-
Bitcoinin kokonaisriskiä hallitaan %-osuudella, joka on sijoitettuna bitcoiniin. Sijoittamisen voi tehdä myös vaiheittain, mutta tällöin tulisi tarkkailla kokonaismäärää, jonka on sijoittanut suhteessa kokonaisvarallisuuteensa.
-
Tästä osuudesta tietty osuus voi olla monen vuoden sijoitus, johon ei kosketa pitkään aikaan ja tietty osuus varattu treidaamiseen. Tällä hallitaan treidauksen kokonaisriskiä.
-
Treidauksen sisällä voidaan tehdä pitkän ja lyhyen aikavälin kauppoja. Esimerkiksi pitkällä aikavälillä siten, että jos näyttää siltä, että pidemmän nousukauden huippu on tullut niin vaihdetaan treidauskassa kokonaan dollareiksi.
-
Tämän pidemmän aikavälin kaupan sisällä voidaan tehdä vielä pienemmän aikavälin kauppoja, eli ns. scalping-kauppoja. Tällöin on hyvä muistaa, että nämä kaupat tulisi olla lyhytkestoisia pidempään kauppaan nähden, jotta ei ajauduta tekemään pientä kauppaa joka pilaa isomman.
Suhdetta näiden tasojen välillä, varsinkin kun mennään treidauksen puolelle, on hyvä hallita stop-lossien avulla. Ajatellaan, että olet tehnyt pidemmän aikavälin kaupan ja myynyt 800 dollarissa, nyt yrität metsästää pientä korrektiota ja ostat osan tai kaikki takaisin lyhyttä aikaväliä silmällä pitäen. Ennen kuin tekee kaupan niin kannattaa miettiä stop loss, mitäs jos kurssi ei lähdekään ylöspäin? Koska myyn tappiolla takaisin, jotta isompi kauppa ei mene pilalle? Treidauksen riskiä on helpompi hallita, mitä harvemmin kauppoja tekee.
Suhteuta stop-loss tappion suuruus koko treidauskassasi kokoon siinä valuutassa missä isompi kauppa on. Eli jos olet myynyt 800 dollarissa ja sinulla siis on treidauskassa dollareina niin jos lyhyen aikavälin oston tappio kasvaa dollareissa esimerkiksi yli 5%:n treidauskassasta niin osta takaisin ja keskity metsästämään uutta lyhyen aikavälin kauppaa.
Myös pidemmän aikavälin kauppoja voi hallita stop-loss -menetelmällä. Stop-loss voi olla myös “pehmeä” siten, että jos esimerkiksi 5%:n tappioehto täytyy niin ei sillä sekunnilla vaihdeta vaan aloitetaan katsomaan hyvää paikkaa vaihtaa. Tässä tapauksessa tappio voi helposti kasvaa reilusti suuremmaksikin, joten tuo 5% tappioehto tässä tapauksessa voi olla liian suuri. Mitä taitavampi treidaaja olet, sitä isompia riskejä voit ottaa. Ei kuitenkaan kannata luottaa perstuntumaan tässä, parempi tapa on seurata oman kassan kehitystä.
Tässä oli aika pintaraapaisu riskienhallinnan monitasoisesta maailmasta, toivottavasti ei liian epäselvä. Kommenteissa voi esittää kysymyksiä.
