Vähän rautalankaa Bitcoinista

Professori Timo Rothovius kirjoitti omassa blogissaan Bitcoinista (josta myös Uusi Suomi uutisoi), mutta valitettavasti hänen ymmärryksensä aiheesta oli hieman vajavaista. Ajattelin siis selittää vähän tarkemmin, mistä asiassa on kyse.
 
Mikä Bitcoin on?
Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on julkinen ja hajautettu kirjanpitojärjestelmä. Julkinen tarkoittaa, että kuka tahansa pääsee katsomaan, mistä ja mihin transaktiot ovat liikkuneet. Hajautettu tarkoittaa, että kirjanpitoa ei säilytetä yhdessä paikassa, vaan sen kopiot ovat käyttäjien hallussa ympäri maailmaa.

 
Miten bitcoinin arvo muodostuu? Miksi arvo heilahtelee niin paljon?
Kuinka arvokas yksi yksikkö on, riippuu kokonaan markkinoista eli kaikkien ihmisten keskimääräisestä arvostuksesta. Arvo on tähän asti heittelehtinyt paljon, koska ihmiset eivät vielä oikein tiedä, mikä tämän täysin uudenlaisen systeemin arvo on nyt ja tulevaisuudessa. Onneksi markkinat ovat kuitenkin vapaat, jonka ansiosta ihmiset voivat ottaa osaa arvonmääritysprosessiin ja pikkuhiljaa yrityksen ja erehdyksen kautta bitcoinin arvo vakautuu soveliaalle tasolle. Bitcoin on edelleen hyvin nuorta teknologiaa, joten arvon heilahtelu ei ole mitenkään ihmeellistä, vaan täysin odotettavissa.
 
Mikä takaa Bitcoinin uskottavuuden?
Uskottavuutta ei tarvita takaamaan mitään erillistä instituutiota, sillä sen takaa matematiikka: systeemi perustuu vahvalle kryptografialle, joka takaa sen, että julkiseen kirjanpitoon kirjattu arvonsiirto on tapahtunut oikeasti. Kun se on tehty, kenenkään ei tarvitse epäillä sitä väärennetyksi eikä sitä pysty peruuttamaan. Tämä on yksi Bitcoinin suurista eduista, koska se poistaa inhimillisen erehdyksen ja tietoisen huijaamisen mahdollisuuden.
 
Perinteinen fiat-valuutta ei voisi mitenkään toimia ilman sen uskottavuutta takaavaa vahvaa organisaatiota eli keskuspankkia – mutta kaikki eivät ole vielä ymmärtäneet, että Bitcoin on ihan eri maata. Se ei tarvitse keskuspankkia, koska matematiikka ja koodi takaavat sen luotettavuuden. Keskuspankki ei antaisi mitään lisäarvoa Bitcoinille tai sen uskottavuudelle, joten se voidaan yksinkertaisesti jättää pois koko systeemistä.
 
Valuutan valuviat ja kasvukivut
On oleellista erottaa valuutan “valuviat” (systeemiin sisäänrakennetut turhat riskit) ja “kasvukivut” (uuden systeemin käyttöönotossa kohdatut ongelmat). Esimerkiksi eurossa on selkeästi monia valuvikoja, jonka takia koko Euroopan talous on joutunut kärsimään. Sen sijaan Bitcoinin tähän mennessä kohtaamat ongelmat ovat olleet pääosin kasvukipuja, eli ihmiset ovat mokailleet enemmän tai vähemmän, mikä on hyvin ymmärrettävää, kun toteutetaan täysin uudenlaista asiaa. Bitcoin-pörssien ongelmat ovat ihan selviä kasvukipuja, ja ne poistuvat vähitellen kun parempia ja luotettavampia pörssejä syntyy ja markkinat löytävät ne, eli ihmiset siirtyvät käyttämään niitä.
 
Bitcoinin arvon heilahtelu on myös selvä kasvukipu. Bitcoin on edelleen niin nuori, että sen pätevä arvonmääritys on hankalaa, jolloin heilahtelua suuntaan ja toiseen tulee väistämättä tapahtumaan.
 
Tarvitseeko bitcoinin olla vakaa toimiakseen?
Ei tarvitse. Bitcoinin avulla voidaan siirtää arvoa globaalisti, vaikka sen hinta vaihtelisikin paljon. Tällöin varsinainen arvo määritellään jossain toisessa valuutassa, jolloin ostaja voi hankkia sen verran bitcoineja, siirtää ne myyjälle, joka puolestaan vaihtaa ne samantien haluamaansa valuuttaan. Tällöin bitcoin toimii näppärästi vaihdon välineenä. Sen ei ole mikään pakko säilyttää arvoaan samalla.
 
Antifragilistinen näkökulma
Suuresti arvostamani riskifilosofi Nassim Nicholas Taleb on kirjoittanut siitä, miten huonosti ihmiset kykenevät arvioimaan maailmaa muuttavien tapahtumien todennäköisyyksiä. Riskit ovat kuitenkin usein ikään kuin sisäänleivottuja erilaisiin systeemeihin, jolloin niiden mahdollisuuksia voidaan arvioida tarkastelemalla systeemin ominaisuuksia.
 
Talebin mukaan esimerkiksi kaikenlainen keskittäminen johtaa usein ongelmiin. Vaikka keskittäminen tuokin näennäisesti tehokkuutta lisää, se myös altistaa koko systeemin suuremmille ongelmille, kun jotain epätodennäköistä tapahtuu. Kun kaikki munat on laitettu samaan koriin, ne kaikki menevät helposti rikki. Bitcoinissa tämä riski on otettu huomioon siten, että koko kirjanpitotietokanta on julkinen (keskittäminen altistaa inhimillisille virheille ja korruptiolle) ja systeemin lähdekoodi on avointa, jolloin kuka tahansa voi ottaa osaa sen parantamiseen (eikä vaikutusmahdollisuuksia ole annettu ainoastaan ennaltamäärätylle eliitille).
 
Kirjassaan Antifragile Taleb kuvaa antihauraita systeemeitä: ne ovat sellaisia, jotka vahvistuvat epävakaissa olosuhteissa. Hauras menee helposti rikki, kestävä ei ole moksiskaan mistään, mutta antihauras on sellainen, joka erinäisten palautemekanismien kautta onnistuu tekemään itse itsestään paremman ongelmien kohtaamisen jälkeen. Tällaisesta antifragilistisesta näkökulmasta katsottuna rahamaailma ei ole erityisen hyvällä mallilla tällä hetkellä: talouskriisissä ongelmiin joutuneet pankit pelastettiin ja niiden annettiin jatkaa ongelmiin johtanutta käytöstään melkein kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että lähitulevaisuudessa voidaan kohdata taas uusi kriisi. Bitcoinin suhteen kriisit, kuten vaikkapa Mt. Goxin ongelmat, aiheuttavat puolestaan kaikille käyttäjille pakottavan tarpeen parantaa systeemiä. Kun ei ole mitään keskuspankkia tai valtiota, jonka puoleen kääntyä, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käydä itse hommiin ja tehdä systeemistä parempi.
 
Olen omissa blogikirjoituksissani usein korostanut kannustimien tärkeyttä systeemien toimivuudelle, ja se kietoutuu antifragilistiseen näkökulmaan oikein mukavasti. Kun bitcoinpörssiongelmissa rahojaan menettäneet yksilöt eivät voi ruinata valtiota palauttamaan menetyksiä, syntyy erittäin kova kannustin pitää tulevaisuudessa parempi huoli omista rahoista. Kysyntä luotettaville pörsseille kasvaa ja pienetkin ongelmat voivat johtaa pörssin asiakaskatoon. Tällaisten systeemiin sisäänrakennettujen palautemekanismien kautta kokonaisuus tulee vähitellen yhä paremmaksi.
 
Verkostovaikutuksen tärkeys
Monien teknologioiden arvo riippuu siitä, kuinka moni käyttää niitä. Puhelimella ei tee mitään, jos ei ole ketään, kelle soittaa. Luottokortilla ei tee mitään, jos mikään kauppa ei hyväksy sitä. Vaikka tavalliset ihmiset eivät yleensä välitä aiheesta tuon taivaallista, verkostovaikutus on kuitenkin merkittävä yhteiskunnallinen ongelma: miten saadaan uudelle innovaatiolle niin paljon käyttäjiä, että se on oikeasti arvokas? Moni teknologia voisi helpottaa ihmisten elämää, mutta kukaan ei jaksa olla ensimmäisten joukossa ottamassa niitä käyttöön, koska niillä ei vielä tee mitään siinä vaiheessa. Niistä seuraa kaikkea kivaa vasta sitten, kun käyttäjien lukumäärä ylittää tietyn pisteen.
 
Bitcoin on ratkaissut tämän asian varsin nerokkaasti. Alussa yhden bitcoinin hinta on luonnollisesti erittäin alhainen. Niitä siis voi saada haltuunsa pienillä kustannuksilla, ja tietenkin sitä enemmän, mitä aiemmin lähtee hommaan mukaan. Bitcoinien määrä on kuitenkin rajattu, jolloin käyttäjien lisääntyessä yhden bitcoinin arvo kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ne, jotka ovat lähteneet mukaan ajoissa, voivat rikastua. Tämä antaa erinomaisen kannustimen, joka ratkaisee verkostovaikutusongelman. Vaikka bitcoin ei ole niin laajassa käytössä, että siitä olisi merkittävää hyötyä valuuttana, sitä kannattaa kuitenkin hankkia, koska sen arvon voi odottaa kasvavan merkittävästi.
 
Siksi jopa ahneet kusipäät, joita ei yleensä kiinnosta tehdä yhtään mitään maailmanparantamisen eteen, voidaan valjastaa tekemään aktiivisesti työtä bitcoinin leviämisen eteen. Tällainen systeemiin sisäänrakennettu, voimakas kannustinjärjestelmä on yksi bitcoinin merkittävistä ominaisuuksista. Se takaa, että homma ei jää pienen piirin näpertelyksi, vaan kyseessä on teknologia, joka voi ihan oikeasti muuttaa maailmaa.
 
Bitcoinin merkitys
Mitä bitcoinilla sitten tekee? Se alentaa globaalin kaupankäynnin transaktiokustannuksia. Se tekee valuutansiirrolle saman, mitä sähköposti teki kommunikaatiolle verrattuna tavalliseen kirjepostiin. Helpompi ja nopeampi kaupankäynti tarkoittaa kaikille maailman ihmisille uusia mahdollisuuksia vaurastua.
 
Onko bitcoin pyramidihuijaus?
Ei tietenkään. Bitcoin on avoin kirjanpitojärjestelmä. Jos se olisi jotenkin huijaus, taustalla pitäisi olla aikamoinen supernero, joka on onnistunut huijaamaan kaikkia niitä ihmisiä (varmaan ainakin tuhansia), jotka ovat tarkastelleet bitcoinin koodia ja todenneet sen päteväksi.
 
Se on sitten ihan eri asia, kuinka paljon arvoa ihmiset antavat yhdelle arvoyksikölle, joka tähän kirjanpitojärjestelmään on kirjattu. On ihan mahdollista, että ihmiset ovat arvioineet arvon väärin ja nykyhetken hinta on aivan liian korkea ja se tulee romahtamaan paljon alemmas. Mutta tätäkään ei voi oikein sanoa huijaukseksi, sillä hinta muodostuu puhtaasti vapailla markkinoilla monien ihmisten keskimääräisen arvostuksen perusteella.
 
Ja tietenkin täytyy muistaa, että systeemiin sisäänrakennettu kannustinjärjestelmä sen käyttöönottamiseksi, eli mahdollisuus rikastua, on siis ihan tietoisesti mukaan leivottu ominaisuus eikä mikään vika tai ongelma. Monet syyttävät Bitcoinia pyramidihuijaukseksi sen takia, koska ajoissa mukaan lähteneet voivat rikastua – mutta eivät ymmärrä, että se on ratkaisu verkostovaikutusongelmaan eikä siinä huijata ketään. Myöhemmin mukaan tulevat eivät menetä mitään, vaan hyötyvät bitcoinien käytöstä, kun joskus tulevaisuudessa globaalin kaupankäynnin transaktiokustannukset laskevat Bitcoinin ansiosta.
 
Jos joku väittää Bitcoinia pyramidihuijaukseksi, pyydänkin häntä osoittamaan täsmällisesti sen pisteen, missä huijaus tapahtuu.
 
Parempaa virtuaalivaluuttaa on äärimmäisen hankala luoda
Timo Rothovius on selvästikin hieman pettynyt Bitcoiniin ja muihin tähän mennessä ilmestyneisiin virtuaalivaluuttoihin ja kaipaa parempaa vaihtoehtoa. Sellaista ei ole kuitenkaan ihan heti tulossa.
 
Tarkastellaanpa maailmaamullistavan virtuaalivaluutan luomisen keskeisiä vaiheita:
 
  • tarvitaan ideatasolla toimiva malli
  • ideamalli täytyy saada toteutettua teknisesti hyvin luotettavalla tavalla
  • luotu valuutta täytyy saada levitettyä ihmisten käyttöön, eli verkostovaikutusongelma täytyy ratkaista
Kaikki nämä vaiheet ovat suurimmalle osalle ihmisistä täysin mahdottomia keksiä ja toteuttaa. Satoshi Nakamoton kaltaisia neroja ei löydy ihan joka nurkan takaa, jotka pystyvät kehittämään toimivan mallin, koodaamaan siitä toimivan version ja sisäänrakentamaan siihen kannustimet, jonka ansiosta ihmiset alkavat oikeasti käyttämään sitä.
 
Puskista on helppo huudella, että “tehkää parempi”, mutta jos nyt ihan realistisesti asiaa tarkastellaan, niin Bitcoin on aikalailla niin hyvä kuin vain on mitenkään mahdollista.
 
Se ei taida olla tiedossa, kuinka kauan Satoshi pohdiskeli asiaa, mutta varmasti siihen on mennyt vuosia. Idean kehittely toimivaksi koodiksi oli viisi vuotta sitten sillä tasolla, että se voitiin käynnistää. Vielä voi kestää hyvinkin toiset viisi vuotta, että Bitcoin alkaa olla sillä tasolla, että se oikeasti lunastaa lupauksensa globaalin kaupankäynnin mullistamisesta.
 
Jos siis joku haluaa paremman virtuaalivaluutan, kehotan aloittamaan kehitystyön samantien. Se vaatii luovuutta, kovaa duunia ja varmaan ainakin 10-15 vuotta aikaa.
 
(Kirjoitus on alunperin julkaistu Uuden Suomen Puheenvuorossa).

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *