Bitcoinin kurssi on kärsinyt viime aikoina ja tippunut ensimmäistä kertaa aikoihin alle 30 000 dollarin. Tälle on monia syitä, joista yhtenä pidetään instituutioiden laskenut sijoitusintoa. Sen sijaan, että instituutiot olisivatkin olleet vahvoja käsiä, ne näyttävät hyvin heikoilta. Kun kurssi vähän heiluu, instituutiot panikoivat.
Sinällään tämä ei ole outoa, sillä instituutiot ovat varsin uusia pelaajia kryptosijoittamisessa eivätkä ne ole kokeneet samanlaista vuoristorataa kuin pitkän linjan sijoittajat, joille muutamien kymmenien prosenttien heilunta silloin tällöin alkaa olla jo normaalia arkea.
Samaan aikaan instituutiot kuitenkin uskovat, että tulevat tulevaisuudessa tekemään entistä enemmän investointeja. Asiasta kertoo tuore tutkimus, jonka mukaan suurin osa instituutioista uskoo sijoittavansa kryptoihin tai muihin digitaalisiin hyödykkeisiin jopa seuraavan viiden vuoden sisällä.
Muun muassa tästä tutkimuksesta kerromme tällä kertaa viikkarissa. Muissa uutisissa käsittelemme muun muassa Kiinan kryptolouhinta-aseman romahtamista ja siitä seurannutta vaikeusasteen romahtamista. Muissa uutisissa käsittelemme muun muassa kryptojen siirtymistä valaiden taskuihin, lohkoketjuadaptaatiota sekä kryptomaksimalismia.
Edellisen katsauksen voit lukea täältä.
Bitcoinit siirtyvät pörsseistä muihin lompakoihin
Bitcoin-vaihdanta kryptopörsseissä laski kesäkuussa huomattavasti. Suurimpien pörssien kohdalla laskua tapahtui jopa 42% siitä, kuinka paljon kryptovaluuttoja vaihdettiin vielä toukokuussa, kertoo CryptoComparen julkaisema raportti.
Raportin mukaan vaihdantavolyymin tippuminen johtuu bitcoinin laskevasta kurssista sekä hinnan alhaisesta volatiliteetista. Jos hinta on tasainen tai laskee tasaisesti, on vaihtajien vaikeampi tehdä bitcoinilla nopeita voittoja.
Toisaalta valaille ja pitkän linjan sijoittajille matalat hinnat antavat mahdollisuuden hankkia lisää bitcoineja edullisesti. Näin näyttäisi myös tapahtuvan.
Lohkoketjuanalyysiyritys Glassnoden mukaan bitcoineja siirretään kasvavissa määrin pörssien ulkopuolelle. Glassnoden mukaan tämä johtuu siitä, että pitkän linjan sijoittajat siirtävät varojaan pörsseistä turvallisempiin lompakkoratkaisuihin, kuten omille fyysisille lompakoilleen. Glassnoden mukaan bitcoineja “hodlaavien” lompakoiden määrä on kasvanut toukokuusta 50 000 kappaleella.
Bitcoin-louhinnan vaikeusaste laski 4. kerran putkeen
Bitcoin-louhinnan vaikeusaste on tippunut neljännen kerran putkeen. Vaikeusaste on lähes puoliintunut toukokuusta. Syynä vaikeusasteen dramaattiselle putoamiselle pidetään Kiinassa käynnissä olevaa louhijoiden toiminnan sulkemista.
Bitcoinin vaikeusaste muuttuu joka 2016. lohko. Vaikeusaste vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon louhijoita verkossa on. Mitä enemmän louhintatehoa, sitä korkeammaksi vaikeusaste nousee ja toisin päin. Vaikeusasteen muutoksien tarkoituksena on, että lohkoja syntyisi keskimäärin yksi kymmenen minuutin välein.
Muille kuin Kiinan louhijoille vaikeusasteen lasku ja kiinalaisten louhijoiden tippuminen verkosta on iloinen uutinen. Se tarkoittaa suurempia tuloja ja pienempää kilpailua muille louhijoille. Lisäksi Kiinan ylivoiman murtuminen on omiaan hajauttamaan Bitcoin-järjestelmää entisestään.
Vaikeusasteen tippumisesta ja louhintatehon laskusta huolimatta Bitcoin pysyy edelleen vahvimpana hajautetun laskennan prosessina, joka maailmassa on käynnissä.
Kryptot ja digisijoitukset kiinnostavat edelleen instituutioita
Instituutioiden kiinnostus digitaalisia hyödykkeitä ja kryptovaluuttoja kohtaan näyttäisi olevan kasvussa, kertoo tuore tutkimus. Tutkimuksen tilasi sijoitusyhtiö Fidelity Investments Inc ja sitä varten haastateltiin 1 100 institutionaalisten sijoittajien edustajaa.
Tutkimuksen mukaan 7 kymmenestä institutionaalisesta sijoittajasta uskoo sijoittavansa kryptovaluuttoihin tai muihin digitaalisiin hyödykkeisiin tulevaisuudessa. Suurimpana esteenä sijoittamiselle instituutiot näkisivät digitaalisten hyödykkeiden kurssin heittelemisen.
90% digitaalisista hyödykkeistä kiinnostuneista instituutioista kertoo, että he uskovat asiakkaidensa sijoitussalkkujen sisältävän digitaalisia hyödykkeitä seuraavan viiden vuoden kuluessa. Loput 10% eivät osanneet sanoa aikajännettä sijoituksille.
Vaikka institutionaalisten sijoittajien toiminta onkin lamaantunut viime aikoina muiden sijoittajien tapaan, näyttää kyselytutkimus viittaavan siihen, että tulevaisuudessa tulemme näkemään yhä enemmän instituutioiden sijoituksia.
Buenos Airesin satama ottaa käyttöönsä lohkoketjun
Argentiinan merkittävin rahtisatama, Buenos Airesin satama, on modernisoimassa merenkulkua ja rahtijärjestelmiään lohkoketjun avulla. Asiasta kertoo satamasta vastaava liikenneministeriön alainen virasto lehdistötiedotteessaan.
Lohkoketjua tullaan käyttämään sataman e-PuertoBUE-järjestelmässä, joka vastaa muun muassa tullaamisesta sekä rahtiliikenteestä. Lohkoketjua tullaan käyttämään “digitaalisena notaarina”, jolla varmistetaan, että järjestelmän tietoja ei voida manipuloida. Lohkoketjua tullaan käyttämään muun muassa rahtiliikenteeseen ja vaarallisten hyödykkeiden tullaamisessa.
Lohkoketju on yleistynyt viime vuosina huomattavasti rahtiliikenteessä. Sitä käytetään monissa maailman suurimmista tai vilkkaimmista satamista, kuten esimerkiksi Rotterdamin satamassa. Suomessa lohkoketjua on käytetty muun muassa Kouvolassa maalla liikkuvassa rahtiliikenteessä.
USA:n koronaelvytystä käytettiin bitcoineihin
Viime vuonna Yhdysvaltojen myöntämät COVID-elvytysmaksut näyttäisivät nostaneen bitcoinin kurssia, kertoo Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven Clevelandin osasto. Fedin mukaan nousu oli verrattain pieni, mutta merkittävä.
Viime vuonna koronapandemian ollessa pahimmillaan Yhdysvallat maksoivat 1 200 dollaria jokaiselle amerikkalaiselle elvyttääkseen taloutta. Maksujen tullessa amerikkalaisten tileille myös bitcoinin kurssi näytti nousevan, mikä sai monet kryptokäyttäjät aprikoimaan, että ainakin osa näistä elvytyksistä meni bitcoiniin. Keskuspankin mukaan tämä näyttäisi pitäneen paikkansa.
Keskuspankin tutkijoiden mukaan noin 0,02% kaikista elvytysrahoista meni bitcoiniin. Tämä puolestaan nosti bitcoin-vaihdannan määrää 3,8%. Bitcoinin hintaa se nosti 0,7%. Tutkijoiden mukaan muutokset olivat pieniä, mutta tilastollisesti merkittäviä.
Lisäksi keskuspankin tutkijat päättelivät, että vaikka näitä ostoja tapahtui, niitä tekivät lähinnä nuoret sinkut, joilla oli maltilliset tulot.
Missisippin pormestari: Bitcoin ratkaisee inflaation
Yhdysvaltain Missisippin osavaltion pääkaupungin, Jacksonin, pormestari Scott Conger uskoo, että Bitcoin voi korjata inflaation aiheuttamat ongelmat. Cronger kertoi mielipiteistään Twitterissä.
“Miksi me hyväksymme inflaation? Miksi emme vaadi enempää liittovaltioltamme? Kahden vuoden inflaatio on ollut 6,3%. Elämäni aikana inflaatio on ollut 172,8%. Joka vuosi dollarimme ovat vähemmän arvokkaita. Ne eivät tule nousemaan siitä. On olemassa vain yksi tapa korjata tämä, Bitcoin,” Conger kirjoitti.
Conger on pitkän linjan Bitcoin- ja lohkoketjuystävä. Conger on muun muassa kertonut, että hän on luomassa työryhmää, jonka tarkoituksena on kehittää keinoja Jacksonille omaksua lohkoketju parhaalla mahdollisella tavalla. Conger myös käyttää some-kuvissaan niin sanottuja laser-silmiä, joita Bitcoin-maksimalistit käyttävät indikoidakseen mielipiteitään.
