Vakaavaluutat voivat tehdä yrityksistä pankkeja

Facebookin tuleva Libra-kryptovaluutta on saanut valtavasti huomiota osakseen erilaisilta poliitikoilta. Monet maat ovat jo kertoneet, että aikovat kieltää Libran käyttämisen tai sitten tekevät parhaansa rajoittaakseen sitä. Libra on saanut osakseen jopa enemmän kritiikkiä kuin Bitcoin.

Mutta minkä takia Libra sitten pelottaa niin paljon?

Yksi syy siihen on se, että Libra on niin sanottu ”stablecoin” tai ”vakaakolikko”. Stablecoin tarkoittaa pohjimmiltaan kryptovaluuttaa tai muuta digivaluuttaa, jonka arvo on sidottu suoraan keskuspankkien fiat-valuuttoihin, kuten dollariin tai euroihin. Tämä on radikaali ero Bitcoiniin ja muihin klassisiin kryptoihin, joiden arvo muodostuu puhtaasti vapailla markkinoilla.

Tavallaan stablecoin vaikuttaa hyvältä ajatukselta. Kun arvo on sidottu jonkin toisen valuutan arvoon, saadaan huomattavasti suurempi vakaus. Tällä tavoin vakaakolikot mahdollistavat kiertotietä eurojen, dollarien ja muiden fiat-valuuttojen liikuttelun lohkoketjussa.

Teorian tasolla tämä onkin hieno asia, mutta siitä päästään suoraan ongelman ytimeen. Stablecoinit antavat Facebookille ja muille vakaavaluuttojen tarjoajille ainakin teoriassa mahdollisuuden painaa suoraan uusia euroja, dollareita tai muita fiat-valuuttoja pankeista riippumatta.

Libra on luonut poliitikoille jopa enemmän pelkoa kuin Bitcoin.

Renessanssipankit ja setelien luominen

Ymmärtääksemme ilmiöitä meidän on mentävä renessanssi-Italiaan ja setelirahan syntyyn. Vielä ennen renessanssia ja myöhäiskeskiajan loppua suurin osa eurooppalaisesta rahasta oli metallirahaa. Kolikoiden arvo oli se, mitä niissä olevan hopean tai kullan määrä oli. Metalli kuitenkin oli monella tavalla erittäin epäkäytännöllistä, etenkin puhuttaessa suuremmista määristä. Sen siirtäminen oli raskasta, sen säilöminen turvallisesti oli vaikeaa ja niin edelleen.

Renenssanssin alussa pankkiirit keksivät uuden innovaation: setelin. Pankit antoivat mahdollisuuden säilöä kultaa tai metalleja pankkien holveihin, minkä jälkeen ne luovuttivat asiakkaalle paperisen asiakirjan, joka kertoi säilötyn kullan määrän. Paperin saattoi vaihtaa suoraan takaisin kultaan.

Kauppiaat oppivat nopeasti käyttämään näitä asiakirjoja samaan tapaan kuin aikaisemmin metallirahaa. Sen sijaan, että he siirsivät toisilleen arkullisia kultaa tai hopeaa, he yksinkertaisesti siirtelivät lappuja, jotka ilmoittivat pankkiin säilötyn kullan arvon. Setelien avulla kaupankäynnistä tuli nopeampaa ja tehokkaampaa, kun kullan säilyttämisestä tai siirtelystä ei tullut enää lisäkustannuksia.

Pian myös pankit huomasivat, miten niiden paperit olivat käytännössä korvanneet aikaisemmat rahat. Lisäksi pankit huomasivat, että käytännössä koskaan ei tullut tilannetta, että kaikki asiakkaat olisivat samaan aikaan nostaneet säilyttämänsä kullan. Kultaa oli aina pankkien varastoissa enemmän kuin yllin kyllin.

Renessanssin aikana keksittiin monet nykyaikanakin käytetyt ilmiöt, kuten pankkitoiminta.

Luotonlaajennuksen suhde stablecoineihin

Pankit oppivat hyödyntämään tätä mekanismia varsin nopeasti tavalla, jonka näemme edelleen lainapohjaisessa fiat-taloudessamme. Koska asiakkaat eivät koskaan tulleet yhtä aikaa nostamaan kaikkea kultaa, saattoivat pankit tosiasiallisesti luoda enemmän kultatalletuksia koskevia asiakirjoja kuin mitä niiden holveissa tosiasiallisesti oli. Vaikka pankissa olisi ollut vain sata kiloa kultaa, se saattoi painaa näitä talletusasiakirjoja jopa kymmenkertaisia määriä.

Pankit siis alkoivat tosiasiallisesti luoda rahaa. Vaikka niillä ei olisikaan ollut kultaa johonkin tiettyyn hankkeeseen, niillä saattoi olla riittävästi asiakkaita tai asiakkaiden luottamusta, että ne pystyivät yksinkertaisesti luomaan tyhjästä tämän tarvitun rahamäärän. Pankit ja pankkiirit saattoivat printata itsensä rikkaiksi, mikä renessanssin aikakaudella oli entistä helpompaa, kiitos keksittyjen kirjapainojen.

Siirtykäämme ajassa takaisin vuoteen 2019, jolloin Facebook yrittää parhaansa mukaan lanseerata valtiollisiin valuuttoihin sidottua kryptovaluuttaansa Libraa. Facebook on yksi maailman suurimmista yrityksistä. Se on vahvempi kuin monet valtiot ja vauraampi kuin lähes mikään toinen taloudellinen toimija koko ihmiskunnan historiassa. Jos Facebook saisi lanseerattua Libran, pystyisimme luottamaan, että sillä on miljardien edestä omaisuutta, jonka avulla taata Libran arvo.

Mutta mitä jos Facebook alkaisikin toimia samalla tavalla kuin renessanssin pankit? Mitä jos se loisi Libraa enemmän kuin mitä sillä on omia dollareita ja euroja, joilla taata Libran arvon?

Käytännössä Facebook pystyisi tällöin luomaan suoraan fiat-valuuttoja, eli dollareita, euroja ja muita valtiollisia tai ylivaltiollisia keskuspankkirahoja. Facebook saisi siis saman vallan, joka on aikaisemmin ollut yksi valtiollisen suvereniteetin symboleista. Se voisi luoda uusia ”dollareita” tai ”euroja” riippumatta siitä, mitä Euroopan keskuspankki tai Yhdysvaltain Federal Reseve päättävät.

Tämä on monille poliitikoille Libran ja muiden yritysten tekemien vakaavaluuttojen ongelma. Vakaavaluutat antavat yrityksille mahdollisuuden luoda rahaa; eikä mitä tahansa rahaa, vaan nimenomaan valtiollista fiat-valuuttaa. Tilanne on siis huomattavasti erilainen kuin markkinoilla kelluvilla, hajautetuilla ja valtiollisesta rahasta erillisillä kryptoilla, kuten bitcoinilla.

Se, onko tämä hyvä vai huono asia, on luonnollisesti jokaisen itsensä päätettävissä. Ehkä yritykset saattaisivatkin toimia paremmin kuin vanhat keskuspankit. Tai sitten ne tekevät samoja virheitä ja väärinkäytöksiä kuin Facebook aikaisemmin. Vain aika näyttää, mutta jos ja kun Libra luodaan, tulemme astumaan kokonaan uudenlaiseen ylivaltiolliseen aikakauteen.

One thought on “Vakaavaluutat voivat tehdä yrityksistä pankkeja

  1. Herra Hermanni says:

    Siinä on selvästi jääny Libran white paper lukematta, ja järkevä ajattelu sikseen. Nyt pikkasen sitä keskittymistä niihin asioihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *