Edellisellä kerralla esitetty epävarmuus on ilmennyt pienenä laskuna ja saattaa edelleen jatkua, käymme normaaliin tapaan tilanteen kimppuun ensin viikkokaavion ja päiväkaavion indikaattoreilla ja sitten katsomme, miten Elliott Wave -laskennat sopivat tilanteeseen. Artikkelin lopussa jälleen termit ja vinkit.
Viikkokaaviossa makaamme SMA100:n päällä, joka onkin nyt tärkeä support. SMA20 nousee vauhdilla ylöspäin ja menee kohta ristiin ylöspäin SMA100:n kanssa. Ichimoku-pilven yläreuna on myös tällä alueella. 505 dollarin huipun jälkeisen laskun pohjan kanssa, EWO:ssa ja RSI:ssä on hidden bull divergenssi. RSI on edelleen yli 50:ä. MACD meni ristiin alaspäin, mikä saattaa olla negatiivista. Jos SMA100 ja SMA20 menee rikki alaspäin niin ei se lupaa hyvää tuleville viikoille tai kuukausille. Katsokaa, mitä tapahtui kun SMA100 meni viimeksi rikki alaspäin. Huomatkaa myös pieni jojoilu kyseisellä alueella samaan aikaan, 2014 syksyllä.
Päiväkaaviossa olemme kaaviossa näkyvän alemman trendiviivan päällä, SMA100 meni rikki alaspäin ja toimii nyt resistanssina SMA20:n kanssa. MACD on negatiivisen puolella, mutta mahdollisesti leikkaamassa ylöspäin. RSI on alle 50. Olemme myös Ichimoku-pilven alapuolella. RSI kävi oversold-alueella, mutta lasku ei ole vielä jatkunut, mikä voi tarkoittaa lisää rangea. Kuvan trendiviivat muodostavat ison trianglen, ja onkin mahdollista, että jatkamme sen sisällä vielä tovin.
Niin viikkokaavio kuin päiväkaaviokin antavat ristiriitaisen kuvan, olemme olleet rangessa jo pitkään. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää miettiä ratkaisevat supportit ja resistanssit, joiden rikkoutuessa range hajoaa ja kurssi lähtee liikkumaan voimakkaammin. Tärkeät supportit ovat mielestäni viikkokaavion SMA100 ja SMA20 sekä päiväkaaviossa näkyvä alempi trendiviiva. Jos nämä rikkoutuvat niin seuraavat supportit ovat viikkokaavion SMA50 ja SMA200 sekä päiväkaavion SMA200, tällöin olisimme luultavasti myös päiväkaavion Bollinger Bandsin oversold-alueella. Tärkeät resistanssit ovat mielestäni päiväkaavion SMA100 ja SMA20, mutta vasta ylemmän trendiviivan rikkoutuminen todennäköisesti aiheuttaa kunnollista liikettä ylöspäin.
Elliott Wave -laskennat. Poistin punaisesta vaihtoehdosta mahdollisuuden, että 3-aallon huipun jälkeinen aaltokokonaisuus voisi olla 4-aalto, koska se näyttää jo liian pitkältä punaiseen 2-aaltoon verrattuna. Rakenne on 505 dollarin huipun jälkeen pienemmältä aaltorakenteeltaan epämääräinen, 5-aalto ei näytä puhtaalta impulssilta, mutta pidän vaihtoehdon vielä mukana, koska vaikka se olisikin epätodennäköinen niin on se vielä mahdollinen. Tässä tapauksessa olisimme nyt isommalla tasolla (2)-aallossa, jonka tulisi kestää vielä tovi. 2-aallot kestävät ajallisesti usein 62-162% 1-aallosta.
505 dollarin huippuun johtanut nousu näyttää selkeästi impulsiiviselta ja sen jälkeinen rakenne korrektiiviselta. Ollessamme korrektioiden sisällä, volyymi on pienempi ja Elliott Wave -teorian behavioristinen psykologia ei toimi yhtä hyvin, treidaajat eivät ole yhtä vaistonvaraisia vaan tekevät useammin mitä sattuu, aaltoja on vaikeampi lukea. Tällöin kannattaa luottaa enemmän viikkokaavion ja päiväkaavion indikaattoreihin ja Fibonacci-tasoihin. Kuten yllä olevan kaavion 62% taso, joka sopisi myös seuraaviin mahdollisiin supportteihin, mikäli viikkokaavion SMA100 ja SMA20 sekä päiväkaaviossa näkyvä alempi trendiviiva rikkoutuvat.
Mikäli range pinkin trianglen sisällä jatkuu niin pitäisin nousun jatkua trianglen valmistuttua todennäköisenä. Jos taas rikomme tärkeät supportit niin olemme joko punaisessa tai vihreässä vaihtoehdossa. Tällöin punaiseen vaihtoehtoon kannattaa yrittää mukaan viikkokaavion SMA50 ja SMA200 sekä päiväkaavion SMA200 alueelta, joiden rikkoutuminen tarkoittaa, että olemmekin todennäköisesti vihreässä vaihtoehdossa.
Teknisen analyysin termejä ja vinkkejä
Ichimoku-pilvi, on suunniteltu näyttämään tiettyjen keskiarvokäyrien avulla muodostetun pilven avulla support ja resistanssi -alueita, muun ohessa, kuten momentin. Päiväkaavion ja viikkokaavion pilvi on sen verran käytetty, varsinkin resistanssina ja supporttina, treidaajien keskuudessa, että nämä alueet ovat hyvä ottaa huomioon. Lisätietoa: http://www.investopedia.com/terms/i/ichimoku-cloud.asp
Konsolidaatio, englanniksi consolidation. Termi kuvaa tilannetta, jossa kurssi pysyy kohtuullisen tarkasti rajatulla vaihteluvälillä, kuten artikkelin triangle. Konsolidoitumista leimaa treidaajien päättämättömyys (englanniksi indecision). Konsolidaatio loppuu, kun kurssi rikkoo jommankumman rajan, mutta ei ole harvinaista nähdä false breakouttia.
Tällöin kurssi vain käy nopeasti toisen rajan ulkopuolella ja tämän jälkeen suuntaakin toiselle rajalle, jonka rikottuaan tulee oikea breakout. Tällainen false breakout tapahtuma voi olla stoppien metsästystä, missä suuren pääoman treidaajat aiheuttavat rajan rikkoutumisen, jotta muut treidaajat rajan rikkouduttua ostavat näiden suuren pääoman treidaajien tarjouksia. Rajat eivät usein ole täysin tarkkoja, johtuen siitä että bitcoinia treidataan monessa saman suuruusluokan pörssissä. Konsolidoitumista voi tapahtua kaikilla aikakehyksillä, mutta pidemmän aikavälin konsolidaatiot ovat luotettavampia. Lisätietoa: http://www.investopedia.com/terms/c/consolidation.asp
Mitä resistanssi ja support tarkoittavat. Resistanssi on alue, joka vastustaa kurssin nousua. Treidaamisessa onkin tärkeää määrittää resistanssi-alueet hyvin, koska usein kun kurssi nousee vauhdilla niin voi olla järkevää mieluummin myydä resistanssi-alueella, kuin ottaa riski, että trendi kääntyykin alueen kohdatessaan voimakkaaseen laskuun. Mikäli resistanssi-alue onnistuneesti murretaan niin tulee siitä usein support-alue, koska he jotka myivät, haluavat ostaa takaisin. Support-alue siis päinvastoin vastustaa kurssin laskua. Support-alueella taas voi olla järkevää ostaa ja myydä mikäli alue murretaan. Tämän jälkeen ongelmaksi muodostuukin se, että missä hyvät resistanssi- ja support-alueet ovat. Lisätietoa: http://www.investopedia.com/articles/technical/061801.asp
Bullish divergenssi – indikaattori tekee ylemmän pohjalukeman, kun kurssi tekee alemman pohjalukeman. Tämän saa aikaiseksi pienen volyymin myynnit ohueeseen orderbookkiin. Tämä on ominaista viimeisille 5:lle aalloille, koska myyjät ovat lopettamaisillaan ja ostajat haluavat vieläkin halvempia hintoja. Kurssi liikkuu helpommin, pienemmällä volyymillä ja saa aikaa divergenssin.
Hidden bullish divergenssi – indikaattori tekee alemman pohjalukeman, kun kurssi tekee ylemmän pohjalukeman. Tällä kertaa volyymi on suuri, mutta support on myös ja kurssi ei suuresta volyymista huolimatta laske.
Bearish divergenssi – päinvastainen ensiksi mainitulle. Indikaattori tekee alemman huippulukeman, kun kurssi tekee ylemmän huippulukeman. Tämänkaltaista divergenssiä odotamme artikkelin viidensissä aalloissa. Tällä kertaa ostajat ovat läkähdyksissä ja myyjät haluavat vieläkin suurempia hintoja.
Hidden bearish divergenssi – indikaattori tekee ylemmän huippulukeman, kun kurssi tekee alemman huippulukeman. Suuren volyymin market ostot kohtaavat vieläkin suurempaa resistanssia, joka aikaansaa kurssin kääntymisen laskuun.
Tässä vielä havainnoiva kuva aiheesta:
Lisätietoa: http://www.investopedia.com/terms/d/pergence.asp
Yleistä teknisestä analyysista
Ihminen, treidaaja on jossain määrin tapojensa ja tunteidensa orja. Treidaajat tekevät yleensä massana samankaltaisia päätöksiä samankaltaisissa tilanteissa. Tästä seuraa, että kurssikäyrästä tulee tietyssä määrin itseään toistava fraktaaleista koostuva jatkumo. Tämä korostuu mitä spekulatiivisempi sijoituskohde on kyseessä. Bitcoin on alkutaipaleellaan hyvin spekulatiivinen. Teknisen analyysin tarkoitus on paikantaa missä kohdassa treidaajien massan keskimääräistä mielialojen vaihtelua kulloinkin olemme ja sen perusteella ennustaa mitä tapahtuu seuraavaksi. Lisätietoa: https://en.wikibooks.org/wiki/Technical_Analysis/Psychology_And_Markets
Elliott Wave -teorian perusaaltorakennetta. Teoria perustuu behavioristisen psykologian olettamukseen, että ihminen käyttäytyy samankaltaisissa tilanteissa kohtuullisen samalla tavalla. Eli kun kurssille tapahtuu jotain niin keskimääräinen treidaaja tekee tämän seurauksena samankaltaisia päätöksiä aina uudestaan ja uudestaan. Keskimääräisen treidaajan päätökset aikaansaavat kurssivaihtelua, joka taas synnyttää uusia päätöksiä jne. Kurssikäyrään muodostuu tämän seurauksena tietyn mallisia aaltokokonaisuuksia, jotka ovat myös itseään toistavia fraktaaleita.
Tässä on yksinkertaistettu kuva aaltorakenteesta. Tämä kokonaisuus muodostaa suuremman impulssin 1. ja 2. aallon. Impulssissa on aina viisi aaltoa. Tämä perusrakenne ulottuu aina pienimmän aikavälin kaavioista monivuotisiin kaavioihin. Vähän kuin rantaviiva, joka pitenee, mitä lähempää sitä katsotaan.
Mitä spekulatiivisempi treidauskohde on kyseessä sitä paremmin EW-teoria toimii. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin. Kuten myös aaltojen psykologisemmasta puolesta. Artikkeleiden loppupuolilta löytyy nämä yleisemmän tason kirjoitukset.
Lisätietoa: http://www.forexhit.com/learn-forex/elliott-wave-principle.html & http://www.tradingfives.com/articles/elliott-wave-guide.htm
Riskienhallinnasta
Annan esimerkin, jonka avulla riskiä voi kontrolloida isommasta mittakaavasta pienempään, bitcoinista puhuttaessa, sijoittajan/treidaajan näkökulmasta.
-
Bitcoinin kokonaisriskiä hallitaan %-osuudella, joka on sijoitettuna bitcoiniin. Sijoittamisen voi tehdä myös vaiheittain, mutta tällöin tulisi tarkkailla kokonaismäärää, jonka on sijoittanut suhteessa kokonaisvarallisuuteensa.
-
Tästä osuudesta tietty osuus voi olla monen vuoden sijoitus, johon ei kosketa pitkään aikaan ja tietty osuus varattu treidaamiseen. Tällä hallitaan treidauksen kokonaisriskiä.
-
Treidauksen sisällä voidaan tehdä pitkän ja lyhyen aikavälin kauppoja. Esimerkiksi pitkällä aikavälillä siten, että jos näyttää siltä, että pidemmän nousukauden huippu on tullut niin vaihdetaan treidauskassa kokonaan dollareiksi.
-
Tämän pidemmän aikavälin kaupan sisällä voidaan tehdä vielä pienemmän aikavälin kauppoja, eli ns. scalping-kauppoja. Tällöin on hyvä muistaa, että nämä kaupat tulisi olla lyhytkestoisia pidempään kauppaan nähden, jotta ei ajauduta tekemään pientä kauppaa joka pilaa isomman.
Suhdetta näiden tasojen välillä, varsinkin kun mennään treidauksen puolelle, on hyvä hallita stop-lossien avulla. Ajatellaan, että olet tehnyt pidemmän aikavälin kaupan ja myynyt 800 dollarissa, nyt yrität metsästää pientä korrektiota ja ostat osan tai kaikki takaisin lyhyttä aikaväliä silmällä pitäen. Ennen kuin tekee kaupan niin kannattaa miettiä stop loss, mitäs jos kurssi ei lähdekään ylöspäin? Koska myyn tappiolla takaisin, jotta isompi kauppa ei mene pilalle? Treidauksen riskiä on helpompi hallita, mitä harvemmin kauppoja tekee.
Suhteuta stop-loss tappion suuruus koko treidauskassasi kokoon siinä valuutassa missä isompi kauppa on. Eli jos olet myynyt 800 dollarissa ja sinulla siis on treidauskassa dollareina niin jos lyhyen aikavälin oston tappio kasvaa dollareissa esimerkiksi yli 5%:n treidauskassasta niin osta takaisin ja keskity metsästämään uutta lyhyen aikavälin kauppaa.
Myös pidemmän aikavälin kauppoja voi hallita stop-loss -menetelmällä. Stop-loss voi olla myös “pehmeä” siten, että jos esimerkiksi 5%:n tappioehto täytyy niin ei sillä sekunnilla vaihdeta vaan aloitetaan katsomaan hyvää paikkaa vaihtaa. Tässä tapauksessa tappio voi helposti kasvaa reilusti suuremmaksikin, joten tuo 5% tappioehto tässä tapauksessa voi olla liian suuri. Mitä taitavampi treidaaja olet, sitä isompia riskejä voit ottaa. Ei kuitenkaan kannata luottaa perstuntumaan tässä, parempi tapa on seurata oman kassan kehitystä.
Tässä oli aika pintaraapaisu riskienhallinnan monitasoisesta maailmasta, toivottavasti ei liian epäselvä. Kommenteissa voi esittää kysymyksiä.
