Usein kysytyt kysymykset

Vastaus tähän kysymykseen on kutakuinkin sama kuin “Miksi Internet?”. Internet on mahdollistanut nopean ja maailmanlaajuisen tiedonjaon ja se on poikinut muun muassa sähköpostin, Google-haun, Wikipedian, Youtuben ja Facebookin. Se on mahdollistanut informaation jakamisen suoraan ihmisten välillä ennennäkemättömällä laajuudella.

Internetin voimavara on sen hajautettu luonne. Se on kirjaimellisesti miljoonista tietokoneista koostuva verkko, jota voi käyttää vapaasti. Internetiä yritetään kontrolloida poliittisten tahojen toimesta, myös länsimaissa, mutta se on vaikeaa. Internet elää omaa elämäänsä ja sitä on vaikea pysäyttää.

Bitcoin tekee tämän saman rahalle. Se on ensimmäinen onnistunut yritys luoda hajautettu rahajärjestelmä. Internetin tai BitTorrentin tapaan Bitcoin on ympäri maailmaa sijaitsevista tietokoneista, käyttäjiensä tietokoneista, rakentuva verkko.

Verrataan Bitcoinia pankkijärjestelmään. Pankeilla on kirjanpito, josta nähdään kuinka paljon rahaa pankin tileillä on, ja ketkä ovat tilien omistajat. Vain pankilla on tämä tieto ja pankki hallitsee tallettajien rahoja. Bitcoinissa on hajautettu kirjanpito, jossa kaikki tilit ja niiden väliset rahansiirrot ovat julkista tietoa. Järjestelmän anonymiteetin mahdollistaa se, että tilejä eli niin sanottuja Bitcoin-osoitteita ei ole sidottu käyttäjien henkilötietoihin.

Bitcoin on kyennyt innovatiivisten tekniikoiden avulla kehittämään tavan siirtää rahaa, jossa on matematiikan avulla varmistettu se, että rahansiirtoja ei voi väärentää. Vastaavasti rahansiirtoja ei voi myöskään estää, koska Bitcoinilla ei ole hallitsijaa. Bitcoin on protokolla, aivan kuten Internet. Tiedonsiirron sijaan se käsittelee rahansiirtoja. Bitcoin on käytännössä avoimen lähdekoodin ohjelma, jota saa käyttää täysin vapaasti.

Bitcoinin kanssa ei enää tarvitse luottaa kolmansiin osapuoliin säilyttääkseen rahaa ja siirtääkseen rahaa. Bitcoin-käyttäjän tarvitsee luottaa ainoastaan matematiikkaan. Pankit on sivuutettu. Maksunvälittäjät on sivuutettu. Rahan poliittinen hallinta on sivuutettu. Bitcoinin rahavaranto on säädetty rajalliseksi, jonka takia se säilyttää arvoa. Bitcoineja ei siis voi luoda tyhjästä, toisin kuin euroja.

Ensimmäistä kertaa tavallisen ihmisen on mahdollista ottaa rahansa omaan hallintaan ja siirtää arvoa joko lähelle tai toiselle puolelle maailmaa silmänräpäyksessä, edullisesti, luotettavasti ja yksityisesti. Palaa kysymyksiin.

2. Mistä bitcoinien arvo syntyy, miksi niillä on arvoa?

Bitcoinien arvo syntyy samaan tapaan kuin osakkeiden arvo eli sen määrittää kysyntä ja tarjonta. Jos bitcoineja halutaan paljon, arvo nousee. Jos niitä halutaan vähän, arvo laskee. Bitcoinien arvolle ei ole olemassa minkäänlaista takausta vaan se on puhtaasti markkinoiden varassa.

Bitcoineja on tähän mennessä laskettu liikkeelle yhteensä 18,4 miljoonaa kappaletta (08/2020). Tämä tarkoittaa sitä, että 10 000 euron kurssilla (08/2020) bitcoinien teoreettinen kokonaisarvo on noin 180 miljardia euroa. Markkinan kokonaisarvon avulla voi hieman hahmottaa, kuinka paljon arvoa bitcoineissa on.

Nyt on siis selvää, miten bitcoinien arvo määritetään ja kuinka paljon arvoa niissä on, mutta miksi niillä on arvoa? Se on loppupeleissä aika hankala ja hyvin subjektiivinen kysymys. Joillakin ihmisillä ei ole mitään tarvetta bitcoineille, toiset taas näkevät ne erittäin hyödyllisinä.

Keskeisiä perusteita bitcoinien kysynnälle ovat muun muassa seuraavat tekijät:

1) Bitcoineja on niukka määrä eikä niitä voi väärentää tai kopioida. Ne ovat periaatteessa “arvoaan säilyttäviä” eli niitä ei voi printata tyhjästä, toisin kuin vaikkapa euroja.

2) Bitcoin mahdollistaa muihin digitaalisiin maksutapoihin verrattuna korkean tason anonymiteetin. Rahankäytön yksityisyyttä kaipaaville tämä on todella haluttu ominaisuus.

3) Bitcoinien avulla arvoa voi siirtää joko lähelle (mobiilimaksuna), tai kauas (toiselle puolelle maailmaa), helposti, nopeasti ja lähes ilmaiseksi.

4) Bitcoin on hajautettu rahajärjestelmä, jossa ei ole eturyhmiä. Se on täysin avoin eli itse ohjelmakoodi on avointa ja kaikki transaktiot ovat julkista tietoa. Bitcoinin rahapolitiikkaa ei säädellä keskuspankkien kautta vaan siinä on selvät säännöt, jotka on määritetty Bitcoin-ohjelman lähdekoodiin.

Bitcoinia voikin ajatella eräänlaisena rahansiirtoprotokollana. Joillekin tämä protokolla edustaa jo nyt jotain hyödyllistä ja sen takia sille on kysyntää, joillekin se on eräänlainen futuurisijoitus eli siitä povataan tulevaisuuden rahaa. Jokatapauksessa on selvää, että bitcoineille on kysyntää moninaisista syistä. Palaa kysymyksiin.

3. Miksi bitcoinien arvo heiluu ajoittain paljon?

Reilun kymmenvuotisen historiansa aikana bitcoinin kurssikehitys on ollut vuoristorataa. Tästä käyrästä näkee bitcoinien kaikkien aikojen kurssikehityksen 90 päivän keskiarvolla. Ennen vuotta 2011 bitcoinien arvo oli alle 1 dollarin per bitcoin. 2011 Bitcoin sai suurempaa julkisuutta ja keväällä 2011 hinta oli jo useissa dollareissa. Kesällä 2011 Bitcoinin suuri spekulaatiokupla nosti hinnan hetkellisesti jopa 32 dollariin per bitcoin.

Loppukesästä kupla alkoi romahtamaan ja marraskuussa kurssi kävi peräti kahdessa dollarissa. Suurista heilahteluista huolimatta kurssi oli korkeammalla kuin alkuvuonna tai ennen vuotta 2011. Vuodenvaihteessa bitcoinien arvo alkoi taas nousta ja kävi 7 dollarissa. Alkuvuonna 2012 hinta oli 5 dollarin tienoilla pitkän aikaa kunnes lähti taas keväällä nousuun. Elokuussa 2012 hinta kävi 15 dollarin pikkukuplassa, ja tasoittui vuodenvaihteessa 10 dollarin tienoille.

Vuonna 2013 Bitcoin kasvoi hurjasti ja saavutti parhaimmillaan jopa 1 100 dollarin arvon per bitcoin. Vuosien 2014 ja 2015 aikana bitcoinin kurssi teki korjausliikkeen alaspäin, käyden peräti 200 dollarissa. Vuoden 2016 jälkeen bitcoin lähti taas hurjaan nousuun saavuttaen lähes 20 000 dollarin huipun joulukuussa 2017. Vuonna 2018 näimme vuoden 2014 kaltaisen karhumarkkinan, jolloin kurssi sukelsi lähes 3000 dollariin. Vuosina 2018 ja 2020 bitcoin on puolestaan ollut heiluvassa nousussa. Kirjoitushetkellä (08/2020) yksi bitcoin on noin 10 000 dollaria.

Miksi bitcoinien arvo heiluu tällä tavalla? Keskeinen syy tälle on Bitcoin-talouden pieni koko. Bitcoin-talous kehittyy ruohonjuuritasolta ja tällä hetkellä (08/2020) bitcoinien kokonaisarvo on noin 180 miljardia euroa. Eurorahan kokonaisarvoa ei mitata miljardeissa, vaan biljoonissa.

Kuvitellaan siis liikemies, jolla on miljardi dollaria, ja hän haluaa ostaa dollareillaan euroja. Muuttuuko euron kurssi sen ansiosta, että hän ostaa euroja? Ei. Edes yksi miljardi ei riitä muuttamaan kurssia mihinkään. Entä jos sama liikemies päättääkin ostaa bitcoineja? Jos tuollainen osto tehtäisiin tällä hetkellä, olisi sillä suurempi vaikutus bitcoinin vaihtokurssiin.

Tämän yksinkertaisen esimerkin pitäisi riittää selittämään sen minkä takia bitcoinien vaihtokurssi voi heilua paljon. On kuitenkin odotettavaa, että heilunta vähenee, kun Bitcoin-talous kasvaa ja markkina-arvo nousee. Kurssia on silloin vaikeampi heiluttaa.

On myös hyvä huomioida se, että vaikka bitcoinien arvo onkin heilunut, on se pitkällä tähtäimellä ollut rajussa nousussa. Palaa kysymyksiin.

4. Kuka kehitti Bitcoinin ja kuka hallitsee sitä?

Bitcoinin alkuperäinen kehittäjä ilmoitti nimekseen Satoshi Nakamoto. Yleisesti pidetään kuitenkin erittäin todennäköisenä, että tämä on salanimi. Eli toisin sanoen, Bitcoinin luojan henkilöllisyyttä ei tiedetä.

Bitcoinia järjestelmänä ei omista kukaan. Toisaalta voisi myös sanoa, että sen omistavat kaikki, jotka Bitcoinia käyttävät. Sama pätee myös hallitsemiseen. Ainoastaan Bitcoin-käyttäjien enemmistö yhdessä kykenee minkäänlaisiin muutoksiin systeemissä. Bitcoin on siis tässä mielessä äärimmäisen demokraattinen. Palaa kysymyksiin.

5. Onko Bitcoin turvallinen?

Lyhyt vastaus on kyllä.

Bitcoin itsessään on osoittautunut huomattavan turvalliseksi järjestelmäksi. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää huomioida, että Bitcoin ei voi olla turvallisempi kuin ympäristö missä niitä säilötään. Eli Bitcoinin kanssa on tärkeää pitää tietoturva kunnossa.

Harvempi meistä jättäisi arvoesineitä lojumaan kadunvarteen mistä kuka tahansa ohikulkija voi ne napata mukaansa. Arvoesineet säilytetään lukkojen takana. Sama pätee bitcoineihin. Pientä määrää voi kantaa mukanaan esimerkiksi kännykässä ilman lukkoa. Tähän soveltuu hyvin samat periaatteet kuin esimerkiksi käteisen kantamiseen lompakossa.

Isompi määrä kannattaa laittaa varmempaan talteen. Turvallisia tapoja säilöä isompia määriä ovat muun muassa tietokone ilman Internet-yhteyttä, paperilompakko ja aivolompakko. Näistä voit lukea lisää kysymyksessä 15. Palaa kysymyksiin.

6. Mitä on Bitcoin-louhinta ja mitä siihen käytetyllä huimalla laskentateholla tehdään?

Louhinta on koko Bitcoin-maksuteknologian ydin. Louhinnan avulla luodaan lohkoketju, joka on julkinen kirjanpitotietokanta. Se sisältää kaikki Bitcoin-siirrot kautta aikojen. Lohkoketjun rakentaminen on tehty louhintatehoa vaativaksi, koska näin voidaan tehdä äärimmäisen kalliiksi tehdä siihen enää muutoksia myöhemmin. Lohkoketjun julkisuus myös tekee bitcoinien väärentämisestä mahdotonta. Tämä on toistaiseksi ainoa tunnettu tapa toteuttaa luotettava hajautettu digitaalinen rahajärjestelmä.

Bitcoinien lähettäminen toimii niin, että Bitcoin-lompakko luo ilmoituksen, jossa ilmoittaa osoitteen Y siirtävän X bitcoinia osoitteeseen Z ja todistaa sen oikeellisuuden allekirjoittamalla siirron osoitteen Y käyttöoikeusavaimella. Tämä ilmoitus kuulutetaan verkkoon ja se päätyy lopulta louhijoille.

Keskimäärin 10 minuutin välein yksi onnekas louhija onnistuu arpomaan numeron, jonka avulla hänen työstämänsä lohko kelpaa Bitcoinin lohkoketjun jatkoksi. Kun näin käy, lohko kuulutetaan verkkoon ja kaikki siirrot, jotka olivat mukana lohkossa saavat näin yhden varmistuksen. Lohkosta ja sen siirroista tulee näin osa Bitcoinin julkista lohkoketjua ja louhijat alkavat etsimään seuraavaa lohkoa, joka liitetään taas osaksi pysyvää ketjua.

Tämän prosessin seurauksena Bitcoin-käyttäjät voivat luotettavasti siirtää bitcoineja toisilleen niin, että siirtoa on mahdotonta väärentää tai peruuttaa. Siirrot sinetöidään lohkoketjuun ja muutaman uuden lohkon jälkeen siirto on vuorenvarma. Tämä on Bitcoin-louhinnan päätarkoitus, josta pääsemmekin sen sivutuotteeseen eli uusien bitcoinien luontiin.

Palkkioksi siitä, että louhijat käyttävät tietokoneidensa laskentatehoa Bitcoin-verkon ylläpitoon, he saavat bitcoineja. Jokainen uusi lohko, joita tulee keskimäärin 10 minuutin välein, sisältää 12,5 uutta bitcoinia. Se louhija, joka sai lohkon luotua, saa pitää ne 12,5 bitcoinia. Jos verkon louhintateho lisääntyy ja lohkoja alkaa löytyä useammin kuin 10 minuutin välein, louhinnan vaikeustasoa säädetään kahden viikon välein automaattisesti niin, että uusia lohkoja syntyy edelleen 10 minuutin välein. Tämän ansiosta uusia bitcoineja syntyy tasaisesti.

Tämä tapa liittää uusien bitcoinien luonti Bitcoin-verkon ylläpitoon on nerokas. Se luo kannustimen ylläpitää Bitcoin-verkkoa ja samalla mahdollistaa täysin epäpoliittisen rahanluonnin. Kuka tahansa voi nimittäin louhia ja se on ollut täysin avointa alusta saakka. Se ei kuitenkaan ole ilmaista rahaa, koska tietokoneet ja sähkö maksavat. Sitä voidaan myös sanoa melko ammattimaiseksi toiminnaksi nykyään eli kilpailu on kovaa. Useimmille käyttäjille helpompaa ja halvempaa on jättää louhinta ammattilaisille ja hankkia bitcoineja muilla tavoilla.

Nykyään louhijoita on niin paljon, ja louhinnan vaikeustaso niin korkea, että käytännössä lähes kukaan ei louhi yksin. Louhijat ovat liittyneet yhteen palvelujen avulla, joita kutsutaan “mining pooleiksi”. Pooleja on paljon ja eniten Bitcoinin hengessä on P2Pool, joka on täysin P2P (eli vertaisverkkoon pohjautuva). Poolien idea on se, että poolin käyttäjät yrittävät yhdessä löytää seuraavaa lohkoa ja löydettyään sen he jakavat siitä tulevat bitcoinit kaikkien osallistujien kesken. Lohkopalkkio oli alunperin 50 bitcoinia per lohko, ja se puolittuu 4 vuoden välein. Vuonna 2020 tapahtuneen puoliintumisen jälkeen louhijat alkoivat saamaan 6,25 bitcoinia per lohko. Tästä lisää kysymyksessä 9.

Yksi asia mistä Bitcoinia kritisoidaan on ekologisuus. Bitcoin-verkon ylläpitoon käytetään valtavia määriä tietokonekomponentteja, laskentatehoa ja sähköä. Kaiken lisäksi louhijat eivät edes laske mitään suoranaisesti hyödyllistä vaan arpovat satunnaisia numeroita tiettyjen sääntöjen rajoissa.

Tästä laskennasta on kuitenkin todellisuudessa suurta hyötyä, sillä ilman sitä Bitcoin eli hajautettu digitaalinen raha ei olisi mahdollista toteuttaa. Lisäksi ekologisuus paranee kokoajan. Bitcoin-louhinta on äärimmäisen kilpailtu markkina, jossa yritetään jatkuvasti löytää energiatehokkaampia keinoja louhia, jotta sähkökustannusta saadaan alemmaksi. Uudet ASIC-piirit ovatkin mullistus tässä suhteessa ja parantavat louhinnan suhteellista energiatehokkuutta huomattavasti. Lisäksi louhinnasta syntyvää lämpöä voidaan hyödyntää lämmitykseen, joka on järkevää varsinkin Suomessa.

Tässä vastauksessa ei ole käyty kaikkia Bitcoin-louhinnan yksityiskohtia läpi, koska se on teknisiltä yksityiskohdiltaan varsin monimutkainen prosessi. Olemme kuitenkin laittaneet avainsanoihin linkkejä, joiden kautta pääset asiaan liittyviin artikkeleihin lukemaan lisää. Palaa kysymyksiin.

7. Eikö jokin rikollisorganisaatio voisi helposti “vallata” Bitcoinin bottiverkollaan?

Bitcoin-teknologian Akilleen kantapää on niin sanottu 51% -hyökkäys, jossa vihamielinen taho alkaa louhimaan valtavalla laskentateholla, ohittaa Bitcoin-verkon aiemman laskentatehon ja alkaa sekoittamaan lohkoketjua. Siitä olisi vakavaa haittaa Bitcoin-verkon toiminnalle, mutta kenenkään bitcoineja hyökkääjä ei voisi viedä. Käytännössä hyökkäys on kuitenkin vaikea ja kallis toteuttaa, koska Bitcoin-verkon laskentateho on korkea.

Bitcoin-verkko on ylivoimaisesti nopein hajautetun laskentatehon projekti. Petaflopseissa mitattuna Bitcoin-verkon teho on yli 80 704 290 petaflopsia. Mikään tunnettu bottiverkko ei pysty kilpailemaan sen kanssa. Lisäksi viime vuosina julkaistut ASIC-piirit nostavat Bitcoin-verkon turvallisuuden aivan uusiin sfääreihin. Vuoden 2013 jälkeen on siis vaikea kuvitella mitään tahoa maailmassa, jolla olisi valmiina riittävää laskentatehoa Bitcoin-verkon häiritsemiseen.

Yhtenä heikkoutena on myös ollut Bitcoin-louhinnan keskittyneisyys eli niin sanottujen mining poolien vähäinen määrä ja suuri koko. Yhtenä hyökkäysvektorina on ajateltu sitä, että ensin käytettäisiin bottiverkkoja samanaikaisesti palvelunestohyökkäykseen suurimpia mining pooleja vastaan ja lisäksi bitcoinien louhintaan. Poolien kaataminen vähentäisi Bitcoin-verkon laskentatehoa hetkellisesti paljon, joka antaisi teoriassa ikkunan hyökätä.

Tämäkin hyökkäys on nykyään todella vaikeaa toteuttaa, koska suuret poolit ovat ottaneet käyttöön järeitä ddos-suojauksia ja on myös kehitetty uusia tapoja louhia. P2Pool on innovaatio, jota ei pysty kaatamaan ddos-hyökkäyksellä, koska siinä ei ole keskitettyjä servereitä. Se on siis vertaisverkkoon pohjautuva mining pool -protokolla. Lisäksi uusia pooleja on tullut lisää ja mammuttipoolien määrä on vähentynyt. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että Bitcoin-verkkoa vastaan hyökkääminen on hyvin vaikeaa tällä hetkellä. Palaa kysymyksiin.

8. Mitä tapahtuu louhinnalle, kun uusia bitcoineja ei enää synny?

Bitcoinien määrällä on katto ja se on 21 miljoonaa, joten ennen pitkää uusia bitcoineja ei enää synny. Kymmenen minuutin välein syntyvissä lohkoissa luodaan 50 bitcoinia ensimmäisen 210 000 lohkon ajan, jonka jälkeen lutiin enää 25 bitcoinia per lohko. Tällä hetkellä 210 000 lohkon ajan luodaan enää 6,25 bitcoinia per lohko. 210 000 lohkoa vastaa noin neljää vuotta, ja puoliintumiset ovatkin tapahtuneet vuosina 2012, 2016 ja 2020.

Noin vuonna 2140 matemaattinen tarkkuus ei näillä näkymin enää riitä puolittamaan Bitcoinin lohkopalkkiota, joten uusia bitcoineja ei enää tule. Mitä sitten tapahtuu? Pyöriikö Bitcoin-verkko enää? Onko kellään kannustinta louhia? Tämä on kysymys, johon on näin varhaisessa vaiheessa hankalaa vastata, mutta tilannetta voi hieman spekuloida.

Satoshin alkuperäisen vision mukaan Bitcoin-louhinta tulee pyörimään kasvavissa määrin Bitcoin-siirtojen siirtopalkkioilla. Tämän hetken suositellut siirtopalkkiot näkee täältä, ja niistä kertyy louhijoille lisätuloa sen 6,25 bitcoinin päälle. Toistaiseksi siirtokulut ovat pieni osa kokonaispalkkiota, mutta sen odotetaan muuttuvan. Mitä pienemmäksi lohkopalkkio muuttuu, sitä isompi siivu siirtokulut tulevat olemaan.

Louhijoiden ja Bitcoin-käyttäjien välille odotetaan syntyvän jonkinlainen markkina jo tällä vuosikymmenellä. Eli Bitcoin-lompakot tulevat olemaan älykkäämpiä ja niille voi määrittää erilaisia nopeuspreferenssejä, joista maksetaan hieman erilaista kulua.

On myös ajateltu, että louhinnan ei kaikkien kannalta tarvitse edes olla suoranaisesti kannattavaa. Suuret Bitcoin-yritykset saattavat haluta osallistua louhintaan lisätäkseen verkon turvallisuutta, koska heillä on merkittävää liiketoimintaa Bitcoinissa. Myös eräänlaisten reservitehojen hankkiminen on mielenkiintoinen ajatus, eli louhinnassa tehokasta rautaa pidetään reservissä sitä varten, jos joku yrittää 51%-hyökkäystä. Sitten hyökkäyksen tapahtuessa reservit otetaan käyttöön ja torjutaan hyökkäys. Palaa kysymyksiin.

9. Uusien bitcoinien määrä vähenee ajan mittaan, onko Bitcoin pyramidihuijaus?

Bitcoin-talouden rakenne on pyramidin muotoinen, kuten on esimerkiksi osakemarkkinoiden rakenne. Jos bitcoineihin on sijoittanut sen alkuaikoina, tai louhinut bitcoineja sen alkuaikoina, on saattanut rikastua, koska bitcoinien arvo oli mitätön verrattuna nykyiseen. Se ei kuitenkaan tee siitä huijausta. Se tekee niistä ihmisistä visionäärisiä pioneereja – ja onnekkaita.

Bitcoineja voi ajatella kuin osakkeita. Vastaavasti Googleen alkuaikoina sijoittaneet ovat nyt todella rikkaita. Kukaan ei kuitenkaan voinut tietää, että Googlen arvo nousisi sillä tavalla, kun se on noussut. Vastaavasti kukaan ei voinut tietää, että bitcoinien arvo nousisi tällä tavalla. Vuosina 2009-2011 Bitcoin oli useimpien mielestä lähinnä vitsi. Tässä vaiheessa harva pystyy enää sivuuttamaan Bitcoinia. Jälkiviisaus on helppoa.

Pyramidihuijauksen keskeisiä luonteenpiirteitä on se, että siinä luvataan epärealistisen suuria tuottoja ja ollaan keksitty jokin kuvitteellinen innovaatio johon se perustuu. Rahantulo perustuu vain siihen, että markkinoidaan “tuotetta” uusille, jotka rahoittavat pyramidissa ylempänä olevia. Mitään oikeaa tuotetta ei ole, ja nämä pyramidihuijaukset romahtavat heti kun uuden rahan tulo loppuu.

Pyramidihuijauksessa on myös aina jokin etutaho, joka on huijauksen kehittänyt ja markkinoi sitä eteenpäin. Bitcoin ei täytä mitään pyramidihuijauksen määritelmiä. Bitcoin on oikea, innovatiivinen teknologinen keksintö, jolle on todellista tarvetta (katso kysymys 1). Kukaan ei ole etuasemassa Bitcoinin kanssa vaan se on täysin hajautettu.

Bitcoin on kokeilullinen raha. Bitcoineihin ei kannata sijoittaa mitään mitä ei ole varaa menettää. Sama pätee myös osakkeisiin.

Sijoitusmielessä Bitcoinia tulee ajatella riskisijoituksena. Bitcoinien markkina-arvo eli bitcoinien yhteisarvo on tällä hetkellä noin 180 miljardia euroa (08/2017), ja maailmassa on rahaa biljoonittain, eli tämän teknologian potentiaalissa vain taivas on rajana. Mutta siinä on myös riskejä, eli rahat voi menettää.

Kukaan ei siis kykene takaamaan yhtään mitään Bitcoinin arvokehityksestä. On kyllä paljon ihmisiä, jotka hehkuttavat bitcoinien arvon nousevan taivaisiin, mutta hekään eivät silti lupaa itse maksaa ennustamiaan tuottoja mahdollisille investoijille. Pyramidihuijauksessa on aina joku keskeinen taho, joka lupaa maksaa sinulle tuottoja siitä, että hän saa rahasi käyttöönsä. Bitcoinissa ei ole mitään keskeistä tahoa.

Jos bitcoinien arvo kuitenkin nousee, siitä hyötyvät kaikki Bitcoinin käyttäjät. He saavat konkreettisesti enemmän ostovoimaa bitcoineilleen. Se on siis positiivista kehitystä, mutta se ei ole millään tapaa taattua. Bitcoin on taloudellinen, tekninen ja sosiaalinen kokeilu. Sekin on hyvä muistaa, että Bitcoin toimii vaihdonvälineenä riippumatta sen vaihtokurssista. Eli on yksi bitcoin sitten 1 euron tai 100 000 euron arvoinen, toimii Bitcoin digitaalisena vaihdonvälineenä aivan yhtä hyvin. Palaa kysymyksiin.

10. Bitcoin ja deflaatio

Alkuun on syytä määrittää muutamia termejä. Inflaation ja deflaation määritelmät ovat rahavarannon laajentuminen ja supistuminen. Eli kun mainitsemme tässä tekstissä inflaation tai deflaation, puhumme normaalisti rahavarannon muutoksista. Silloin, kun puhutaan hintojen muutoksista (johon inflaatio/deflaatio valtamediassa viittaa), puhumme hintojen inflaatiosta tai deflaatiosta.

Bitcoin on aiemmin ollut korkean inflaation valuutta, eli uusia bitcoineja on syntynyt tiuhaa tahtia, mutta pikkuhiljaa tämä on muuttunut. Tähän mennessä bitcoineja on luotu noin 16 miljoonaa ja Bitcoinin vuosittainen inflaatio on enää muutamia prosentteja. Uusia bitcoineja syntyy vuosi vuodelta vähemmän ja bitcoinien maksimimäärä on 21 miljoonaa bitcoinia. Vuonna 2040 99,9% bitcoineista on luotu. Siitä lähtien Bitcoin ei ole sen enempää inflatorinen kuin deflatorinenkaan. Pientä deflaatiota syntyy kadotetuista bitcoineista, mutta sen merkitys on pieni. Siitä voi lukea lisää kysymyksessä 12.

Mitä seurauksia on siitä, että Bitcoin-taloudessa ei voida ylläpitää inflaatiota, vaan se vähenee järjestelmällisesti vuosien mittaan? Seurauksena on se, että Bitcoinista syntyy arvoa säilyttävä valuutta, jossa olemassa olevan rahan arvoa ei heikennetä luomalla uutta rahaa. Rahan arvo voi myös nousta, joka aiheuttaa hintojen laskua eli hintadeflaatiota. Mutta mikä tärkeintä, toisin kuin monet valtavirtaekonomistit kuvittelevat, vaurautta ei synny printtaamalla lisää rahaa. Todellinen vauraus syntyy säästöistä. Säästöihin pohjautuvilla investoinneilla luodaan vakavaraista tuotantoa ja oikeita työpaikkoja, ilman kuplia.

Säästäminen on taloudelle välttämätöntä, jotta se voi kehittyä. Jos kivikautinen ihminen ei olisi keksinyt tapaa säilöä ruokaa ja säästää sitä, hänellä ei olisi ollut aikaa kehittää metsästystaitojaan keksimällä keihäitä ja jousipyssyjä. Hänen olisi tarvinnut metsästää jatkuvasti, jotta ei kuole nälkään. Säästäminen antaa talouden toimijoille mahdollisuuden käyttää aikansa johonkin muuhun kuin välittömien tarpeiden täyttämiseen.

Esimerkiksi jos yhteiskunta haluaa rakentaa viemärijärjestelmän, miten se työllistää ne sadat ihmiset, jotka tarvitaan viemärin rakentamiseen, ilman että he kuolevat nälkään? Säästöjen avulla. Yhteiskunnan täytyy varastoida käyttöhyödykkeitä tulevaisuuden kulutusta varten. Työntekijät voivat sitten kuluttaa tätä varastoa samalla, kun he rakentavat viemärijärjestelmää. Jos säästöjä on riittävästi viemärin rakentamiseksi, he rakentavat sen ja voivat palata takaisin tuottamaan hyödykkeitä välitöntä kulutusta varten. Erona aikaisempaan on se, että nyt heillä on viemärijärjestelmä ja se lisää tuotannon tehokkuutta. Sairauksia on vähemmän, työtä voidaan tehdä tehokkaammin. Yhteiskunta on kehittynyt.

Jos säästöjä ei ole riittävästi viemäriprojektin loppuunsaattamiseksi, työläiset joutuvat lopettamaan projektin ja palaamaan takaisin kulutushyödykkeiden tuotantoon, koska muuten he kuolevat nälkään. Tämä on käytännössä se mitä tapahtuu, kun keskuspankit alentavat korkotasoja, ja lisäävät rahan tuotantoa. He saavat tilanteen näyttämään siltä, että säästöjä on enemmän kuin niitä oikeasti on.

Aloitetaan projekteja, joita ei saada tehtyä loppuun asti, koska jossain vaiheessa selviää, että säästöjä ei tosiasiassa olekaan niin paljon kuin pitäisi. Se on verrattavissa tilanteeseen, jossa viemärityöläiset aloittavat viemärin rakentamisen, koska näyttää siltä että ruokaa on riittävästi, mutta selviääkin että perunasäkeissä oli perunaa vain pinnalla. Pohjalle oli laitettu kiviä.

Ne ihmiset, jotka toteuttivat tämän kuvitteellisten säästöjen tempun, väittivät että tämä oli yhteiskunnalle hyödyllistä, koska tämän avulla projekteja saatiin liikkeelle. Rakentamista alkoi tapahtua, ja kaikki sai töitä. Sitä he eivät tajunneet, että tämän tempun avulla he saivat yhteiskunnan aloittamaan projekteja, jotka eivät koskaan valmistu.

Tämä yksinkertainen esimerkki kuvastaa sitä tilannetta, jossa maailmantalous tällä hetkellä on. Keinotekoisia säästöjä eli uutta rahaa lasketaan liikkeelle jatkuvasti eräänlaisina piristyspiikkeinä taloudelle. Luodaan inflaatiota, pidetään korot alhaalla, mahdollistetaan halvat lainat. Se on vienyt meidän tilanteeseen, jossa merkittävä osa yhteiskunnan investoinneista ei perustu todelliseen kehitykseen. Ne ovat kuvitteellisten säästöjen avulla aloitettuja.

Keskuspankit eivät uskalla laittaa rahahanoja kiinni, koska siitä seuraisi kaikkien näiden kuvitteellisiin säästöihin pohjautuvien investointiprojektien kaatuminen, joka olisi tietysti lyhyellä tähtäimellä katastrofaalisen laman aiheuttava asia. He vain jatkavat rahan printtaamista, ja luovat prosessissa yhä isomman kuplan.

Bitcoinin taloudellinen malli ei ole vahinko eikä se ole haitta, vaan se on visiönäärinen vastaus taloutemme ongelmiin. Moderni paperiraha alkaa olla tiensä päässä, koska velkakupla ei voi jatkua loputtomiin. Bitcoin-talous pohjautuu säästämiseen, jolloin kulutusta ei kannusteta. Käsitettä halvasta luotosta ei ole olemassa. Luonnonvaroja ei tuhlata niin helposti, koska säästäminen on houkuttelevampi vaihtoehto. Materialismia ei kannusteta keinotekoisesti.

Lopuksi on hyvä käydä läpi muutamia empiirisiä faktoja hintojen deflaatiosta. Jos katsomme kodinelektroniikkaa, tietokoneita ja älypuhelimia, niin tulemme nopeasti siihen johtopäätökseen, että ne markkinat ovat rajussa deflaatiotilanteessa. Jos vaihtoehtoina on uusi tuote nyt, sama tuote vuoden päästä tai uusi tuote vuoden päästä, huomaat että näiden vaihtoehtojen hinta/laatu-suhteessa on melko suuria eroja. Silti monet haluavat sen lelun nyt, koska ihmisillä on niin sanottuja aikapreferenssejä. Hyödykkeen saamista heti ajatellaan paljon halutumpana asiana kuin sen saamista vuoden päästä.

Talous ei siis kuole vaikka hintojen odotettaisiinkin hieman laskevan, koska tarve saada jotain samantien, kuten ruokaa tai jopa viihde-elektroniikkaa, on niin suuri että mahdollinen odottamisesta syntyvä hintaetu ei riitä lamauttamaan taloutta. Jonkin verran se tietysti vaikuttaa kulutukseen, mutta ei kulutukseen kannustaminen ole rationaalinen vastaus mihinkään. Säästäminen pitää olla varteenotettava vaihtoehto eli ostovoiman siirtäminen tulevaisuuden kulutusta varten. Sillä ostovoimalla voi tulevaisuudessa hankkia jotain, josta ei välttämättä edes tiedä vielä.

Lisäksi, kuten aikaisemmin mainitsimme, Bitcoin-talous on kokenut 30% vuosittaista inflaatiota. Tästä huolimatta bitcoinien arvo on noussut parissa vuodessa yli satakertaiseksi. Tästä on tietysti syntynyt melko raju hintadeflaatio. Vuonna 2010 eräs Bitcoin-käyttäjä osti kaksi pizzaa, jotka maksoivat yhteensä 10 000 bitcoinia. Nykyään tuolla bitcoin-määrällä saisi ostettua asunnon tai useammankin Helsingistä. Tämä ilmiö ei ole hidastanut Bitcoin-taloutta, vaan päinvastoin. Bitcoinia käytetään jatkuvasti enemmän.

Kannattaa myös miettiä sitä, että jos saat vapaasti valita millaista rahaa käytät, käytätkö sellaista rahaa, joka pikkuhiljaa sulaa käsiin, vai sellaista, jonka ostovoima säilyy tai jopa kasvaa? Vastaamalla tähän ymmärrät miksi Bitcoin on juuri sellainen kuin se on.

Jatkolukemista: Deflation: When Austrians Become Interventionists. Palaa kysymyksiin.

11. Voidaanko Bitcoin tuhota ostamalla kaikki bitcoinit?

On esitetty, että Bitcoin voitaisiin tuhota ostamalla kaikki bitcoinit. Ensin on hyvä pitää mielessä, että suurimmissakin vaihtopörsseissä on kerralla myynnissä korkeintaan muutamia satoja tuhansia bitcoineja. Eli kaikista bitcoineista on ylipäätään saatavilla vain pieni osa. Kaikkia bitcoineja tuskin edes tulee myyntiin hinnasta riippumatta.

Toiseksi, jos bitcoineja alettaisiin roppakaupalla ostamaan, nousisi niiden arvo vastaavasti kokoajan. Bitcoinien arvohan määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jopa Yhdysvaltain valtiolta tai Kiinalta loppuisi ennen pitkään varat, jos he lähtisivät Bitcoin-markkinoille ajatuksella ostaa kaikki bitcoinit. Bitcoinien arvo saattaa olla pieni nyt, mutta lukema voi nousta tähtitieteelliseksi jos markkinat ostetaan järjestelmällisesti tyhjäksi.

Tietysti ostamalla merkittävä osa bitcoineista voitaisiin luoda epäluottamusta ja epävakautta, mutta olennaista on miettiä sitä hintalappua mikä tästä operaatiosta tulisi sen toteuttajalle. Se hintalappu olisi tähtitieteellinen. Palaa kysymyksiin.

12. Onko mahdollista, että kaikki bitcoinit katoavat ajan mittaan?

Eräs ehdotus Bitcoinin turmiosta liittyy bitcoinien katoamiseen. Bitcoinejahan ei tule koskaan olemaan enempää kuin 21 miljoonaa, joten on ajateltu että ne voisivat ennen pitkää hävitä ja Bitcoinin tarina loppuisi siihen. Tässä ei ole otettu huomioon sitä, että ensinnäkin rahavarannon pienentyessä rahan arvo kasvaa eikä sitä, että bitcoinit jakaantuvat hyvin pieniin osiin. Pienin bitcoin-yksikkö on 0,00000001 bitcoinia. Tätä yksikköä kutsutaan satoshiksi. Tämä raja ei ole absoluuttinen eli desimaaleja voidaan teoriassa lisätä tulevaisuudessa.

Bitcoin-käyttäjistä pieni osa hävittää bitcoininsa vuosittain, jolloin Bitcoinin rahavaranto pienenee vastaavasti tietyn osuuden. Tämä johtaa bitcoinien arvonnousuun, joka tarkoittaa sitä, että keskimääräisellä Bitcoin-käyttäjällä tulee olemaan tulevina vuosina vähemmän bitcoineja. Tulevaisuudessa hävitetyt määrät tulevat siis olemaan aina pienempiä, ja bitcoinit jakautuvat pienempiin osiin teoriassa vaikka loputtomiin, joten bitcoinit ja niissä oleva arvo ei koskaan häviä kokonaan (ainakaan tästä syystä).

On tärkeää ymmärtää, että Bitcoin-talous pystyisi toimimaan jopa maailmanlaajuisessa mittakaavassa vaikka koko maailmalla olisi käytössään yksi ainoa bitcoin. Se yksikkö vaan jakautuisi riittävän pieniin osiin, jotta kaikille talouden toimijoille riittää heille kuuluva osuus. Olemassa olevien bitcoinien määrällä ei siis ole suurta merkitystä talouden toiminnan kannalta, joskin se vaikuttaa kyllä bitcoinien arvoon.

Bitcoin-käyttäjien kannattaa olla onnellisia, jos bitcoineja kadotetaan. Omien bitcoinien arvo kasvaa sen seurauksena. Palaa kysymyksiin.

13. Missä määrin Bitcoinia käytetään laittomuuksiin?

Tämä on yleinen kritiikki Bitcoinia kohtaan, joka johtuu pääasiassa siitä minkälaisen kuvan media on maalannut Bitcoinista. Moni artikkeli mainitsee pahamaineisen Silk Roadin, jossa huumekauppa kukoistaa. Tärkeää on ymmärtää, että Silk Road ensinnäkin tarkoittaa anonyymiä kauppapaikkaa. Siellä myydään paljon muutakin kuin huumeita ja sieltä saa myös laillisia tuotteita. Olennaista on se kaupankäynnin yksityisyys.

Toiseksi, Silk Road on todistetusti vain pieni osa Bitcoin-taloutta. Silk Roadin kaupankäynti on noin 2 miljoonaa dollaria kuukaudessa, kun Bitcoin-pörsseissä vaihdetaan vastaavassa ajassa noin 20 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja. Mustan pörssin osuuden arvioidaan olevan noin 10% – 20% Bitcoin-taloudesta. Vastaavasti tutkimusten mukaan jopa yli 20% koko maailmantalouden bruttokansantuotteesta liittyy varjotalouteen, eli Bitcoin ei ole tässä mielessä mitenkään poikkeava.

Bitcoinin käyttö tavalliseen, lailliseen kaupankäyntiin on kasvanut hurjasti. Bitcoin-maksujärjestelmiä tarjoava Bitpay ilmoitti tarjoavansa palveluaan yli 4 500:lle kauppiaalle. Bitpayn kumppanina tiedämme, että heillä on tiukka seula, eli siellä ei ole yhtään laittomia tuotteita tarjoavaa kauppiasta.

Suomessakin bitcoineja hyväksyvien putiikkien määrä on kasvanut tänä vuonna yhdestä noin puoleen tusinaan. Se on vielä melko vähän, mutta tässä suhteessa tapahtuu jatkuvaa edistystä. Bitcoinia käytetään netissä kasvavissa määrin monenlaisiin tarkoituksiin kuten VPS-palvelimien vuokraukseen, tiedostojenjakoon, joukkorahoitukseen, joukkoistamiseen, uhkapeleihin, aikuisviihteeseen, lahjoituksiin, kansainvälisiin rahansiirtoihin ja lukemattomiin muihin käyttötarkoituksiin. Bittirahan nettipalvelulistasta näet tarkemmin missä kaikkialla Bitcoin käy.

Bitcoinin potentiaalista on valjastettu vasta niin vähän, että ei voida puhua edes jäävuoren huipusta. Jäävuori tuskin edes näkyy vielä. Silk Road oli luonnollinen ensimmäinen käyttökohde, koska anonyymi kaupankäynti netissä ei onnistu ilman Tor-verkkoa ja Bitcoinia. Bitcoinin muiden käyttötarkoitusten osalta on vasta raapaistu pintaa. Bitcoinin hyödyistä voit lukea lisää kysymyksessä 2. Palaa kysymyksiin.

14. Kuinka anonyymi Bitcoin todellisuudessa on?

Monet kutsuvat Bitcoinia anonyymiksi maksuvälineeksi, mutta tarkempi termi kuvaamaan Bitcoinia tässä suhteessa on pseudonyymi. Tämä tarkoittaa, että anonyymiys on mahdollista, mutta vaatii käyttäjältä vähintään huolellisuutta ja mielellään myös anonyymiyden säilyttämiseen erikoistunutta lompakko-ohjelmaa.

Bitcoin-järjestelmässä anonyymiys perustuu siihen, että luodaan uusi Bitcoin-osoite jokaista vastaanotettavaa Bitcoin-siirtoa varten. Jokainen osoite on siis omalla tahollaan pseudonyyminen. Tämän hetkiset Bitcoin-lompakot eivät kylläkään toimi tässä suhteessa kovinkaan hyvin, koska siirtojen perusteella pystyy varsin luotettavasti analysoimaan, mitkä eri osoitteet ovat samassa lompakossa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos julkisesti ilmoittaa osoitteensa, ei samaa lompakkoa missä se osoite on kannata käyttää vahvaa anonyymiyttä halutessaan. Lompakkoja on kuitenkin helppo tehdä ihan niin monta kuin on tarpeen.

Vahva anonymiteetti vaatii myös sen, että salaa oman IP-osoitteensa käyttäessään Bitcoinia. Tämän voi tehdä hyödyntämällä Tor-tekniikkaa. Lisäksi on mahdollista käyttää bitcoinejaan mikserin läpi. Mikserissä omat bitcoinit sekoittuvat muiden käyttäjien bitcoineihin, jonka jälkeen niitä on mahdotonta jäljittää. Palaa kysymyksiin.

15. Mitä tapoja on säilyttää bitcoineja turvallisesti?

Suosittelemme tutustumaan Bitcoin-käyttäjän ja -sijoittajan aloitusoppaaseen, jossa on kerrottu kattavasti bitcoinien säilytysmahdollisuuksista. Palaa kysymyksiin.

16. Bitcoin ja verotus

Olemme julkaisseet erillisen artikkelin, joka käsittelee Bitcoinin verotusasioita. Palaa kysymyksiin.

Bittipörssi

Yleiset

1. Mitkä ovat Bittipörssin kulut ja mihin ne perustuvat?

Kulu on ostaessa 1,99 % + 5 € ja myydessä 1,49 % + 0,0005 BTC. Periaatteena on “mitä enemmän tilaat, sitä pienemmät kulut”. Tästä välityspalkkiosta menee osuudet pankkisiirtoihin, kansainvälisen pörssin vaihtokuluihin ja arvonlisäveroon. Loput on vaivanpalkkaa meille tästä toiminnasta. Palaa kysymyksiin.

2. Mitä tarkoittaa, että Bittipörssi on välityspalvelu?

Välitys tarkoittaa sitä, että asiakas tekee meille toimeksiannon ja me ostamme/myymme hänen puolestaan joko täsmäämällä kaupan omien asiakkaidemme kesken, tai toteuttamalla kaupan kansainvälisessä Bitcoin-pörssissä. Tällä hetkellä vaihtokurssimme pohjautuvat Bitstamp-pörssin markkinahintaan.

Huomio: Vain tilauskäsittelyhetken kurssilla on merkitystä. Tilauksia, joihin tilisiirto on saapunut perille, käsitellään arkisin kahdesti päivässä ja lauantaisin kerran päivässä. Esimerkiksi jos bitcoineja ostava asiakas on määrittänyt maksimihinnan 500 EUR/BTC, ja tilaukset käsitellään hintaan 550 EUR/BTC, siirtyy asiakkaan tilaus seuraavaan tilauskäsittelyhetkeen. Jos hinta on tilauskäsittelyjen välissä käynyt alle 500 EUR/BTC, palvelumme ei reagoi millään tavalla tähän hintamuutokseen. Kauppa voi siis toteutua ainoastaan tilauskäsittelyhetkellä.

Sen lisäksi, että käytämme pörssejä, saatamme tilaisuuden tullen täsmätä omien asiakkaidemme ostoja ja myyntejä. Tällöin sekä ostaja että myyjä hyötyvät paremmasta hinnasta. Määrittelemme kauppahinnan niin, että katsomme ensin sekä ostajalle että myyjälle parhaan mahdollisen kurssin pörsseistä ja sitten hoidamme heidän välisen vaihdon näiden kahden kurssin puolesta välistä, jolloin molemmat osapuolet hyötyvät järjestelystä yhtä paljon. Palaa kysymyksiin.

3. Miten nopea Bittipörssi on ja mitä tarkoittaa toimitusaika?

Bittipörssin toimitusaika on pankista riippuen 0-1 pankkipäivää. Meillä on Aktia-pankin tili eli siitä pankista siirretyt rahat näkyvät heti ja tilaus käsitellään vuorokauden sisään. Muiden pankkien viive on 1 pankkipäivä.

Tarkistamme saapuneet maksut arkisin 2 kertaa päivässä: ennen puoltapäivää sekä myöhään iltapäivästä. Lauantaisin tilauksia käsitellään kerran päivässä. Pääsy tiettyyn tilauskäsittelyyn on taattua vain, jos maksu on saapunut meille käsittelyn alkamisaikaan mennessä. Tilauskäsittelyssä kestää ruuhkasta riippuen 1-3 tuntia. Tilauksen voi tehdä milloin tahansa.

Toimitusajat pätevät vain jos tilaaja lähettää rahat saman päivän aikana, kun hän tilauksensa teki. Jos raha lähetetään seuraavana päivänä, toimitusaikoihin voi lisätä yhden päivän ja niin edelleen. Myöhään illalla lähetetyt rahat saattavat näkyä meillä vasta 2 pankkipäivän päästä, joten sekin kannattaa ottaa huomioon.

Pikasiirto-maksutapa ei ole enää käytössä. Palaa kysymyksiin.

4. Kuinka kauan Bittipörssissä annetaan maksuaikaa?

Bittipörssissä annetaan viikon verran maksuaikaa, sekä euroille että bitcoineille. Tämä lasketaan siis tilaushetkestä. Jos viikkoon rahoja ei kuulu niin järjestelmämme peruuttaa tilauksen automaattisesti ja lähettää siitä sähköpostin. Jos rahoja kuitenkin ilmestyy tileillemme johonkin peruutettuun tilaukseen liittyen, olemme asiakkaaseen suoraan yhteydessä ja kysymme miten hän haluaa edetä. Palaa kysymyksiin.

5. Mitä varten Bittipörssi tarvitsee tilaajan puhelinnumeron?

Haluamme puhelinnumeron sen takia, että voimme tarvittaessa olla yhteydessä nopealla ja luotettavalla tavalla. Jos tilaukseen haluaa tehdä muutoksia, varmistamme ne normaalisti puhelulla tai tekstiviestillä. On tärkeää laittaa tähän oikea numero ja varmistaa, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Palaa kysymyksiin.

Ostaminen

6. Mihin ostolomakkeen “Bitcoin-määrä (arvio)” perustuu?

Tämä kuvaa sitä Bitcoin-määrää, jonka järjestelmä arvioi sinun saavan. Arvio perustuu Bitstamp-pörssin nykykurssiin. Tämä on vain arvio eli lopullinen summa voi olla joko enemmän tai vähemmän riippuen siitä miten kurssi kehittyy tilauksen tekohetken ja käsittelyhetken välillä.

Mikäli haluat määrittää tilauksellesi maksimihinnan tai tehdä muita kehittyneempiä toimeksiantoja, suosittelemme Coinmotion-palvelun käyttöä. Palaa kysymyksiin.

7. Mikä on Bitcoin-osoite?

Kenttään “Bitcoin-osoite” sinun tulee syöttää Bitcoin-osoitteesi, jonka saat Bitcoin-lompakostasi. Osoite on tämänkaltainen: 1Lt7BmNmTCxDMuSzsVWFhN6JTJ8kL7y4V. MUISTA TARKISTAA, että ilmoitit meille oikean osoitteesi! Me lähetämme ostamasi bitcoinit siihen osoitteeseen, jonka olet meille ilmoittanut. Emme korvaa väärään osoitteeseen lähetettyjä bitcoineja, eli muistakaa tarkistaa. Palaa kysymyksiin.

8. Mikä on IBAN-tilinumero ja miksi sitä kysytään?

IBAN-tilinumero on uuden standardin mukainen pankkitilinumero. Se on muotoa FI4250001510000023. Jos et muista numeroasi ulkoa, löydät sen pankkisi verkkopankista ja voit kopioida sen sieltä. Vaihtoehtoisesti voit käyttää pankkien omia muunnostyökaluja, joilla vanhaa muotoa oleva tilinumero muutetaan IBAN-muotoon. Tässä linkit niihin: Nordea, Osuuspankki, Sampo, Tapiola, S-Pankki, Handelsbanken ja Aktia.

Tämä on tili, jolle palautamme rahasi mikäli emme pystyneet ostamaan riittävän hyvällä kurssilla siinä odotusajassa, jonka määritit. Palaa kysymyksiin.

Myyminen

9. Mitä tarkoittaa myyntilomakkeen “Euromäärä (arvio)”?

Tämä kuvaa sitä euromäärää, jonka järjestelmä arvioi sinun saavan. Arvio perustuu Bitstamp-pörssin nykykurssiin. Tämä on vain arvio eli lopullinen summa voi olla joko enemmän tai vähemmän riippuen siitä miten kurssi kehittyy tilauksen tekohetken ja käsittelyhetken välillä.

Mikäli haluat määrittää tilauksellesi minimihinnan tai tehdä muita kehittyneempiä toimeksiantoja, suosittelemme Coinmotion-palvelun käyttöä. Palaa kysymyksiin.

10. Mikä on IBAN-tilinumero?

IBAN-tilinumero on uuden standardin mukainen pankkitilinumero. Se on muotoa FI4250001510000023, ja Bittirahan tilinumerot löydät kohdasta 11. Jos et muista numeroasi ulkoa, löydät sen pankkisi verkkopankista ja voit kopioida sen sieltä. Vaihtoehtoisesti voit käyttää pankkien omia muunnostyökaluja, joilla vanhaa muotoa oleva tilinumero muutetaan IBAN-muotoon. Tässä linkit niihin: Nordea, Osuuspankki, Danske Bank, Tapiola, S-Pankki, Handelsbanken ja Aktia. Palaa kysymyksiin.

Muut

11. Mitkä pankkitilit Bittirahalla on käytössä?

Bittiraha.fi (Prasos Oy) käyttää Bittipörssissä suomalaisen Aktia-pankin tiliä. Maksaessa on tärkeää käyttää tilausvaiheessa annettua viitenumeroa, jotta pystymme yhdistämään maksun oikeaan tilaukseen. Muussa tapauksessa tilaus voi viivästyä.

Tässä lista pankkitileistämme, joita käytetään Bittirahan bitcoin-tilauksissa:

Aktia: FI1140550069106454

Palaa kysymyksiin.

12. Mikä on kestotilaus ja miten se toimii?

Ostaessasi bitcoineja voit valita “kestotilauksen”. Se tarkoittaa sitä, että tilauksellesi luodaan vakioviitenumero, jota voit käyttää uudestaan ilman, että sinun tarvitsee täyttää tilauslomaketta joka kerta uudestaan.

Voit siis maksaa samalla viitenumerolla meille tulevaisuudessa, ja teemme vaihdon bitcoineiksi automaattisesti, jonka jälkeen lähetämme bitcoinit Bitcoin-osoitteeseesi. Saat vaihdon toteuduttua normaaliin tapaan käsittelyviestin sähköpostiisi.

Huom. Kestotilauksen bitcoinit lähetetään aina siihen Bitcoin-osoitteeseen, jonka ilmoitit alkuperäisessä tilauksessa. Mikäli haluat vaihtaa osoitetta, ota sähköpostitse yhteyttä Bittirahan tukeen ennen tilauskäsittelyä (tilauskäsittelyajat). Osoitetta ei voi enää vaihtaa jos tilaus on jo ehditty käsitellä. Yksityisyyden parantamiseksi on suositeltavaa vaihtaa osoitetta silloin tällöin.

Maksettava summa saa vaihtua vapaasti kestotilauksiin tehdyissä maksuissa, eli voit ensimmäisellä kerralla tilata 200 eurolla, ja seuraavalla esimerkiksi 300 eurolla.

Kestotilaus on ensisijaisesti sitä varten, että sillä voi kestosäästää omia rahojaan bitcoineihin. Mikäli kestotilaukseen tulee maksuja useilta eri maksajilta, voi tilauskäsittelyssä esiintyä viivettä, sillä silloin joudumme tekemään maksajiin kohdistuvia turvatarkistuksia (esimerkiksi puhelimitse).

Mikäli olet valinnut kestotilauksen yhteydessä myös maksimihinnan, pätee kyseinen maksimihinta myös kaikkiin tuleviin maksuihin. Mikäli haluat poistaa tai muuttaa kestotilauksesi maksimihintaa, ota sähköpostitse yhteyttä Bittirahan tukeen. Palaa kysymyksiin.