Yhteiskunnan yhdistäminen sääntelemättömän bittirahan avulla

Bitcoin (BTC), ”maailman ensimmäinen sääntelemätön digitaalinen valuutta”, luotiin vuonna 2009 ohjelmoijan toimesta, joka kulkee nimellä Satoshi Nakamoto (mahdollisesti salanimi). Toisin kuin muut virtuaaliset rahat, kuten Second Life:n Linden dollarit, bitcoineja voi käyttää hyödykkeiden ja palveluiden ostamiseen oikeassa maailmassa.


 

Bitcoinissa ei ole keskitettyä tahoa, joka valvoisi rahansiirtoja ja hallitsisi rahavarantoa. Siinä on sen sijaan hajautettu vertaisverkko (vähän samaan tapaan kuin tiedostonjako-ohjelmissa kuten BitTorrentissa). Nakamoto itse sanoi, että kyse on puhtaasti elektronisen käteisen vertaisverkkoihin pohjautuvasta vastineesta, joka mahdollistaa rahansiirrot netissä suoraan ihmiseltä toiselle ilman, että siihen tarvitsee käyttää jotain finanssi-instituutiota.

Mahdollisesti yhdistävin ja houkuttelevin ominaisuus Bitcoinissa on se, että toisin kuin oikeat rahat ja muut virtuaaliset rahat, Bitcoin-rahansiirrot eivät mene minkään keskitetyn prosessoijan tai pankin läpi, eikä sen takana ole mikään yritys, organisaatio tai hallitus. Tämän takia sillä voi siirtää rahaa ilman, että mikään valvova taho voi päästä väliin.

Se ei ole myöskään sidottu mihinkään oikean maailman valuuttaan. Rahansiirtojen valvonta, tarkistus, hyväksyntä ja rahavarannon hallinta tapahtuvat Bitcoinissa automaattisesti sitä käyttävien ihmisten tietokoneilla ja niiden välillä tapahtuvan tiedonsiirron avulla.

Helpoin tapa käyttää Bitcoinia on kirjautua webbipohjaiseen lompakkopalveluun, jonka kautta kaikki siirrot välitetään. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että joutuu luottamaan siihen, että palveluntarjoaja ei huijaa tai lähde kävelemään rahojen kanssa. Varovaiset käyttäjät voivat asentaa henkilökohtaisen Bitcoin-lompakon omalle tietokoneelleen. Silloin heidän täytyy tosin pitää tietokoneensa turvassa viruksilta ja tehdä varmuuskopiot fyysisen vahingon varalta.

Bitcoin-tekniikka

Kaikki Bitcoin-transaktiot tehdään julkisen avaimen salauksella, joka on tekniikka jota käytetään monenlaisessa nettitoiminnassa. Se toimii niin, että luodaan kaksi matemaattisesti toisiinsa liittyvää avainta. Toinen näistä on yksityisavain ja sitä säilyttää yksi henkilö. Toinen avain on niin sanottu julkinen avain, joka on julkista tietoa.

Bitcoin-transaktioiden tapauksessa tarkoitetun vastaanottajan julkista avainta käytetään maksun käsittelyyn. Maksuun liittyvät bitcoinit voi saada käyttöön ainoastaan vastaanottajan julkista avainta vastaavalla yksityisavaimella, joka on tietysti vastaanottajan hallussa. Maksaja taas käyttää omaa yksityistä avaintaan allekirjoittaakseen omat siirtonsa, jotta ne lähetetään vastaanottajan osoitteeseen.

Tämä salaustoiminto tarjoaa hyvän turvallisuuden varkautta vastaan, mutta se yksinään ei estä bitcoinien omistajaa käyttämästä bitcoinejaan kahdesti, joka tarkoittaa siis rahan väärentämistä. Keskitetyissä järjestelmissä kaikki transaktiot menevät yhden tietokannan läpi, jossa tehdään tarkistus siitä, että rahoja ei käytetä kahdesti. Bitcoinissa ei ole keskitettyä järjestelmää vaan se se perustuu hajautettuun järjestelmään, joka sijaitsee kaikilla niillä tietokoneilla, jotka käyttävät Bitcoin-ohjelmaa.

Päästäkseen eroon keskitetystä rahamallista, Bitcoin luo listan kaikista transaktioista mitä on koskaan tehty kaikilla Bitcoinia käyttävillä tietokoneilla. Nämä transaktiot ovat kahdentyyppisiä, toisissa itse raha luodaan ja toisissa vaihtelevia Bitcoin-määriä siirretään kahden osapuolen välillä.

Ensimmäisessä transaktioissa Nakamoto loi ensimmäiset 50 bitcoinia tähän järjestelmään. Seuraavassa transaktiossa otettiin pieni summa Nakamoton tililtä ja siirrettiin se vastaanottajan tilille.

Nämä toiminnat ja kaikki niiden jälkeen tulleet, ovat automaattisesti levitetty koko verkkoon listassa, jota kutsutaan lohkoketjuksi. Tämä lohkoketju tarkistetaan muiden käyttäjien toimesta. Sitten kun kaikki muut verkossa ovat sitä mieltä, että tämä transaktio on tosiaan pätevä, se sinetöidään ja uusi transaktio on sen jälkeen vahvistettu.

Jos joku yrittäisi väärentää bitcoineja käyttämällä niitä kahdesti peruuttamalla vanhan rahansiirron tai lisäämällä uuden epäoikeutetun transaktion, hän huomaisi nopeasti kuinka muu verkko hylkäisi hänen yrityksensä ja mitätöisi hänen transaktionsa. Haasteena on kuitenkin se, että verkon kasvu ja transaktioiden määrän kasvu voi tehdä vertaisverkosta hitaan ja epäkäytännöllisen.

Jokin tapa siis tarvitaan, jolla varmistetaan että transaktiot voidaan tallentaa reaaliajassa, estämällä samanaikaisesti sen, että sitä väärennetään. Nakamoton nerokas ratkaisu liittyy kahteen kryptografiseen tekniikkaan, tiivistykseen (hashing) ja pakotettuun työhön (forced work).

Tietotekniikassa tiivistysalgoritmilla tarkoitetaan sitä, että viesti muutetaan numeroksi, jota kutsutaan tiivistearvoksi. Jos tämä numero on riittävän iso, siitä tulee uniikki kuvaus alkuperäisestä viestistä.

Tiivistearvot luodaan satunnaisesti. Tämän takia tiivistystä kutsutaan peruuttamattomaksi prosessiksi. Bitcoinissa kaikki uudet transaktiot levitetään automaattisesti koko verkkoon ja analysoidaan osissa, joita kutsutaan lohkoiksi. Uusien transaktioiden lisäksi uudet lohkot sisältävät uniikin tiivistearvon, joka vastaa edellistä lohkoa, jonka verkko sinetöi lohkoketjuun.

Lohkoketju on siis käytännössä virallinen lokitiedosto, joka sisältää kaikki Bitcoin-siirrot kautta aikojen. Jotta uusi lohko voitaisiin hyväksyä osaksi ketjua, tulee jonkin tietokoneen verkossa luoda lokitiedosto, joka on järkeenkäypä suhteessa edellisiin lohkoihin. Jotta väärennettyjä lohkoja ei leviäisi järjestelmässä, lohkon hyväksyminen on tehty kalliiksi yksittäiselle käyttäjälle, mutta suhteellisen halvaksi koko verkolle.

Tämä on mahdollistettu niin sanotun pakotetun työn tehtävällä, joka tarkoittaa sitä, että järjestelmä luo automaattisesti 256-bittisen tiivistearvon, jolla asetetaan eräänlaisen matemaattisen pulman päämäärä. Tehtävän päämääränä on löytää tiivistearvo, joka on tätä arvottua 256-bittistä tiivistearvoa pienempi.

Tämän tehtävän tarkoituksena on se, että kun joku ratkaisee tämän matemaattisen pulman, uusi lohko syntyy järjestelmään. Uusi lohko löytyy keskimäärin 10 minuutin välein. Jotta uusien lohkojen väliaika pysyisi tasaisena verkon laskentatehon kasvaessa, säätää järjestelmä automaattisesti tämän pulman päämäärää vaikeammaksi.

Bitcoin siis antaa vastuun järjestelmän hallinnasta käyttäjille. Palkkioksi siitä, että käyttäjät ratkovat näitä matemaattisia pulmia antamalla siihen tietokoneidensa laskentatehoa, järjestelmä antaa jokaisen pulman ratkaisijalle eli uuden lohkon luojalle 50 uutta bitcoinia.

Tämä mekanismi on myös se, jolla Bitcoin taidokkaasti pääsee yli rahan luomisen ongelmasta ilman mitään keskitettyä rahan liikkeellelaskijaa. Lohkoja luodaan jatkuvalla tasaisella tahdilla, ja uusia bitcoineja tulee tietty määrä per lohko, siten Bitcoinin rahavaranto myös kasvaa tasaista tahtia.

Tällä hetkellä uusia bitcoineja syntyy 300 joka tunti, noin keskimäärin. Joka neljäs vuosi tosin uusien bitcoinien luomismäärä on säädetty puolittumaan. Se putoaa 25 bitcoiniin per lohko loppuvuodesta 2012, 12,5 bitcoiniin vuonna 2017 ja niin edelleen, kunnes 99,9% rahavarannosta on luotu vuonna 2040 ja koko rahavaranto vuonna 2140.

Bitcoin-talouden tilanne

Mitä Bitcoin-maailmassa sitten oikein tapahtuu? Bitcoin oli äskettäin ongelmissa, kun sen spekulaatiokupla puhkesi. Arvo putosi kesäkuun 32 dollarin huipuista lokakuun 2 dollarin pohjiin. Tällä hetkellä yksi bitcoin on noin 5 dollaria. Valuutta tulee suosituksi jos myyjät ovat valmiita hyväksymään sitä maksuna ja Bitcoinin kannattajat sanovat, että bitcoineja voi siirtää pieniäkin summia todella pienillä kuluilla.

Bitcoin.it, Bitcoiniin liittyvä webbisivusto, listaa noin 800 bisnestä, jotka hyväksyvät Bitcoinia maksuvälineenä oikeita hyödykkeitä ja palveluja vastaan. Suurin osa näistä on teknologia-alan firmoja kuten nettisivutilaa, vpn-verkkoja, tai muita nettipalveluita tarjoavia sivustoja. Maailmasta löytyy tosin myös muutamia ravintoloita ja hostelleja, jotka hyväksyvät Bitcoinia maksuvälineenä.

Bitcoin on teknisesti kehittynyt, mutta rahajärjestelmänä se on vielä alkukantainen. Jos haluaa välttää pankkeja tai valtioiden kontrollia, voi se kuitenkin olla aika ideaali kanava ostaa ja myydä.

Tämä on referaatti alkuperäisestä artikkelista, joka löytyy täältä: mydigitalfc.com.