Luodessaan Bitcoinia Satoshi Nakamoto sattui saamaan aikaiseksi maailmanhistoriaa muuttavan keksinnön. Vaikka tämä keksintö on periaatteessa ollut jo tiedossa Bitcoinin alkupäivistä lähtien, se on edelleen aivan liian aliarvostetussa asemassa.
Ensin hieman teknistä taustatietoa. Miten Bitcoin täsmälleen ottaen toimiikaan? Se perustuu lohkoketjuteknologiaan, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Yksi lohko on sama kuin tilikirja perinteisessä kirjanpidossa. Sinne kirjataan kaikki tapahtuneet transaktiot. Kymmenen minuutin välein tilikirja “suljetaan”, eli kaikki siellä olevat transaktiot katsotaan toteutuneiksi eikä niitä voi enää muuttaa mitenkään. Uusi tilikirja avataan ja sinne aletaan keräämään uusia transaktioita.
Lohkoketju syntyy kun näitä “tilikirjoja” liitetään toisiinsa. Tämä onnistuu hash-funktion avulla.
Hash-funktio luo mistä tahansa datasta sekalaisia merkkejä sisältävän koodinpätkän. Kuka tahansa voi samaa funktiota hyväksikäyttäen saada aikaan saman merkkijonon samasta datasta. Tämä on näppärä tapa esimerkiksi tarkistaa, onko netistä ladattu tiedosto tallentunut oikein omalle koneelle – jos sen hash-koodi on täsmää, on koko tiedosto saapunut perille täsmälleen oikein. Hash-koodista on helppo havaita, onko alkuperäiseen tiedostoon tehty mitään muutoksia, sillä yhdenkin merkin muuttuminen muuttaa hash-koodin täysin toisenlaiseksi. Hash-koodi on myös käytännössä uniikkia jokaiselle datajoukolle, eli on erittäin epätodennäköistä, että kahdesta eri tiedostosta tulisi sama hash-koodi.
Kun Bitcoin-lohko on valmis, siitä luodaan hash-funktiolla merkkijono, joka sisällytetään seuraavaan lohkoon. Näin saadaan linkitettyä uusi lohko sitä edeltäneeseen, joka on linkitetty samalla tavalla sitä edeltäneeseen, ja niin edelleen. Syntyy linkkiketju, joka menee aivan ensimmäiseen Bitcoin-lohkoon asti.
Hash-koodit antavat helpon tavan havaita huijausyritykset. Jos joku koittaisi olla ovela ja muokata parin vuoden takaista lohkoa niin, että saisi omaan lompakkoonsa muutaman ylimääräisen bitcoinin, se ei onnistuisi. Transaktion muuttaminen tai ylimääräisen lisääminen vanhaan lohkoon muuttaa kyseisen lohkon hash-koodin täysin erilaiseksi, mikä tarkoittaa, että sitä seuraava lohko ei enää ole linkitetty siihen. Tästä kaikki muut käyttäjät pystyvät näkemään, mikä on oikea lohkoketju ja mikä on väärennetty. Väärennettyjä lohkoketjuja ei tietenkään hyväksytä, vaan ne yksinkertaisesti jätetään huomiotta eikä huijaus onnistu.
Bitcoin-lohkot eivät ole kuitenkaan pelkkää transaktiokirjanpitoa. Niihin voidaan sisällyttää mitä tahansa dataa. Jotkut ovatkin tehneet niin, esimerkiksi Satoshin alkuperäinen paperi, jossa hän esitteli Bitcoinin, on sisällytetty lohkoketjuun pdf-tiedostona.
Lohkoketju on välttämätön edellytys Bitcoinille, sillä sen avulla kuka tahansa voi varmistua jokaisesta verkossa tehdystä transaktiosta. Jos transaktio on kirjattu lohkoketjuun, se on tapahtunut, eikä tätä pysty enää mitenkään muuttamaan. Lohkoketjua ylläpidetään hajautetusti ympäri maailmaa käyttäjien toimesta, eikä ole minkäänlaista keskitettyä tahoa, joka voisi sanella muutoksia vanhoihin transaktioihin. Ainoa mahdollisuus on vain lisätä uusia transaktioita vanhojen perään.
Tämä on siis yksi niistä hienoista innovaatioista, joita Satoshi keksi kehitellessään Bitcoinia. Mutta se on myös oikeasti maailmaa mullistava innovaatio, eivätkä kaikki ole vielä sisäistäneet sitä ihan kunnolla.
Kaikki ovat varmaan kuulleet lausahduksen “voittaja kirjoittaa historian” muodossa tai toisessa? Niinhän se nimittäin on ollut. Vanhaa informaatiota on suhteellisen helppo muokata tai tuhota omien tarkoitusperien edistämiseksi.
Esimerkiksi Neuvostoliitossa oli tapana poistaa vanhoista valokuvista sellaisia ihmisiä, jotka oli myöhemmin todettu valtion vihollisiksi. George Orwellin klassikkoromaanin 1984 lukeneet varmaan muistavat Totuusministeriön, jonka tehtävänä oli menneisyyden muokkaaminen, jotta Oseania saatiin näyttämään siltä, että se oli nyt ja oli aina ennenkin ollut hyvien puolella.
Bitcoinin lohkoketjun myötä meillä on ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa mahdollisuus tallentaa informaatiota julkisesti ja olla varmoja siitä, ettei se tule ikinä muuttumaan. Kun tiedon murunen on laitettu lohkoketjuun, se on siellä ja pysyy.
Lisäbonuksena saadaan vielä erittäin luotettava aikaleima datalle, eli tiedetään milloin se on laitettu lohkoketjuun.
Kaikki perinteisesti ylläpidetty tiedon arkistointi on altista monenlaiselle informaation korruptoitumiselle. Sitä voidaan muokata vahingossa tai tahallaan tai se voi tuhoutua, tai samasta asiasta on kaksi erilaista tallennetta eikä voida olla varmoja kumpi kertoo totuuden. Lohkoketjuteknologia on tuonut tähän muutoksen. Nyt historiaa voidaan tallentaa luotettavasti sitä mukaa kun aika juoksee eteenpäin.
Tietenkään tämän keksinnön mullistavuus ei koske pelkkää historiankirjoitusta ja finanssitransaktioita. Lohkoketjuun voidaan tallentaa esimerkiksi koodia, joka toteuttaa itse itsensä tiettyjen ehtojen toteutuessa. Näin saadaan luotua älysopimuksia, joiden valvonta ja toimeenpano on jätetty hajautetusti toimivan ja julkisen lohkoketjun tehtäväksi.
Tulevaisuus tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen. Bitcoin ja muut lohkoketjuihin pohjautuvat palvelut ovat todellista disruptiivista teknologiaa. Ne tuhoavat vanhoja rakenteita tai muuttavat ne täysin toisenlaisiksi, sekä luovat ihan uudenlaista maailmaa. Tällä hetkellä vain mielikuvitus on rajana – ja usein käy niin, että teknologinen murros tuo mukanaan myös sellaisia asioita, joita kukaan ei edes osannut kuvitella.
Tämä kirjoitus on suurinpiirtein tehty referaatti James D’Angelon tuoreehkosta videosta. Suosittelen ehdottomasti katsomaan sen – yksi parhaista Bitcoin-aiheisista videoista mitä olen tähän mennessä nähnyt.
