Institutionaalisten sijoittajien on otaksuttu olevan yksi merkittävistä syistä, minkä vuoksi bitcoinin kurssi on noussut vuonna 2020 niin rajusti. Tämä ei ole luultavasti pelkkää spekulaatiota, vaan sille on olemassa myös selkeitä näyttöjä niin anekdotaalisista uutisista kuin myös lohkoketjun omasta datasta.
Tällä viikolla tsekkaamme, mitä lohkoketju kertoo institutionaalisista sijoittajista. Lisäksi kerromme muutamasta satojen miljoonien bitcoin-investoinneista, jollaisista tavallinen tallustelija voi vain haaveilla, mutta jollaiset ovat hyvinkin mahdollisia suurille sijoituskorporaatioille.
Muissa uutisissa käsittelemme Suomen tullia, joka onnistui saamaan käsiinsä lisää bitcoineja, sekä Ruotsin keskuspankkia, joka on kovaa vauhtia tutkimassa omaa digivaluuttaansa.
Yli 1 000 bitcoinia sisältäviä lompakoita ennätyksellisen paljon
Lohkoketjututkimuslaitos Chainalysiksen mukaan yli 1 000 bitcoinia sisältävien lompakoiden määrä on kasvanut vuonna 2020. Tämä data näyttäisi antavan uskottavuutta oletukselle, että kuluneen vuoden hintanousu on johtunut ainakin osittain suurten ja institutionaalisten sijoittajien tulosta markkinoille.
Yli 1 000 bitcoinia sisältävien lompakoiden määrä on kasvanut viime vuodesta 302 kappaleella. Tämä tarkoittaa noin 17% nousua. Tällä hetkellä tällaisia lompakoita on olemassa 2 052 kappaletta, mikä on kaikkien aikojen ennätys.
“Tämä on merkittävä nousu kaikista varakkaimmissa lompakoissa ja se näyttäisi antavan todistetta, että institutionaaliset sijoittajat ovat tulleet markkinoille,” Chainalysis kommentoi.
MicroStrategylle 650 miljoonalla lisää bitcoineja
Finanssianalyysiyritys MicroStrategy ilmoitti perjantaina saaneensa päätökseen 650 miljoonan dollarin arvoisen obligaatiomyynnin. Obligaatiomyynnin tarkoituksena oli kerätä MicroStrategylle rahaa sen tulevaa bitcoin-sijoitusta varten.
“MicroStrategy aikoo käyttää obligaatiomyynnistä saamansa varat bitcoiniin yrityksen varallisuuspolitiikan mukaisesti,” MicroStrategyn lehdistötiedotteessa kerrottiin.
MicroStrategy onnistui obligaatiomyynnissään huomattavasti paremmin kuin se oletti. Alunperin yrityksellä oli tarkoituksena kerätä kasaan vain 400 miljoonaa dollaria, mutta se ylitti tuon heittämällä.
Jo ennen tulevaa bitcoin-sijoitustaan MicroStrategy on yksi merkittävimmistä institutionaalisista sijoittajista, joita kryptomaailmassa on nähty. Tällä hetkellä MicroStrategyllä on hallussaan ainakin 40 824 bitcoinia, eli yli 730 miljoonaa dollaria.
MassMutual osti 100 miljoonalla bitcoineja
Henkivakuutuskorporaatio The Massachusetts Mutual Life Insurance Company, eli MassMutual, on viimeisin merkittävä institutionaalinen sijoittaja, joka on lähtenyt mukaan bitcoin-sijoittamiseen.
The Wall Street Journalin tietojen mukaan MassMutual on juuri ostanut 100 miljoonan dollarin edestä bitcoineja. Bitcoinit tulevat osaksi MassMutualin yleistä vakuutustiliä, joka on arvoltaan noin 235 miljardia.
MassMutual osti bitcoinit käyttämällä newyorkilaista sijoituspalvelu New York Digital Investment Groupia. Bitcoinien ostamisen lisäksi MassMutual hankki viiden miljoonan dollarin osuuden itse sijoitusyhtiöstä.
Suomen tulli takavarikoi lisää bitcoineja
Suomen tulli on saanut takavarikoitua Tor-verkossa toimineen Sipulimarket-kauppapaikan verkkopalvelimen. Palvelimen takavarikon yhteydessä tulli sai takavarikoitua myös bitcoineja.
Tullilla on aikaisemmin ollut hallussaan noin 2 000 bitcoinia. Suurin osa tullin bitcoineista on peräisin Douppikauppa-markkinapaikan takavarikosta. Kauppalehden arvioiden mukaan tullin hallussaan pitämien bitcoinien arvo on noin 29 miljoonaa euroa.
Sipulimarketin sulkemisen jälkeenkin netissä on edelleen lukuisia suomenkielisiä huumausaineiden kauppapaikkoja. Suurimmassa osassa kauppapaikoista ei kuitenkaan suostuta käyttämään bitcoineja, sillä bitcoinit soveltuvat erityisen huonosti rikollisuuteen.
Ruotsi tutkii e-kruunun käyttöä
Ruotsin hallitus on alkanut tutkia mahdollisuuksia siirtyä valtiolliseen digitaalivaluuttaan, e-kruunuun, kertoo talousjulkaisu Bloomberg.
Ruotsin finanssimarkkinoista vastaava ministeri Per Bolundin mukaan hallitus uskoo saavansa tutkimuksensa valmiiksi vuoden 2022 marraskuuhun mennessä. Tutkimushanketta johtaa erikoispankki Collector AB:n entinen hallitusjäsen Anna Kinberg Batra.
“Riippuen siitä, miten digivaluutta on suunniteltu ja mitä teknologioita se käyttää, sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia koko finanssijärjestelmälle,” Bolund kommentoi.
Ruotsin keskuspankki on jo kehittämässä pilottihankkeena digikruunua Accenturen kanssa. Tämä e-kruunuhanke perustuu samankaltaiseen lohkoketjuteknologiaan kuin Bitcoin.
Libran uudelleenbrändäys ei auttanut Facebookia
Facebookin oman digivaluutan uudelleenbrändääminen ei ole herättänyt erityisesti luottamusta. Facebook brändäsi aikaisemmin Librana tunnetun digivaluuttaprojektinsa uudelleen Diemiksi tarkoituksenaan hälventää Libraan liittyneitä epäluuloja. Tästä huolimatta päättäjät ovat edelleen vastahakoisia projektia kohtaan.
Saksan valtionvarainministeri Olaf Scholzin mukaan Diem on pelkästään susi lampaan vaatteissa. Hänen mukaansa Diemin nimen vaihtaminen ei ole muuttanut mitään sen perustavanlaatuisista piirteistä, eikä Facebook ole vastannut tyydyttävästi Diemiin liittyviin säädännöllisiin riskeihin.
Scholzin mukaan Saksan hallitus ei hyväksy Diemin tuloa markkinoille. Saksan vastahakoisuus voi puolestaan estää Diemin tulon koko euroalueelle tai jopa Eurooppaan.
Facebook on aikaisemmin kertonut julkaisevansa Diemin vuoden 2021 alkupuolella, mutta toistaiseksi mikään ei ole varmaa.
