Bitcoin-piireiltä kysytään usein, että mistä bitcoinit oikein saavat arvonsa. Ajatus, että muutamien ihmisten hyvästä ideasta lähtenyt virtuaalinen valuutta ilman keskuspankkeja tai valtion johtoa voisi olla arvokas, on hyvin kummallinen monille perinteiseen valuuttaan tottuneille ihmisille. Tämä ihmetys on ymmärrettävää, sillä vaikka Bitcoin on ollut käytössä jo vuosia, vaikuttaa se silti hyvin oudolta perinteiseen rahaan tottuneista ihmisistä. Loppupeleissä bitcoin ei kuitenkaan eroa arvon muodostumisen suhteen juurikaan perinteisestä valuutasta.
Kaiken arvo syntyy pohjimmiltaan kysynnän ja tarjonnan laista. Asia on sitä arvokkaampaa, mitä enemmän ihmiset sitä tahtovat suhteessa siihen, minkä verran sitä on olemassa. Mitä enemmän kysyntää ja mitä vähemmän tarjontaa, sitä arvokkaampaa. Kulta on arvokasta, koska ihmiset tahtovat sitä sen kauniin ulkonäön ja kemiallisten ominaisuuksien vuoksi, mutta sitä on olemassa vain vähän. Hiekka on aavikolla arvotonta, koska juuri kukaan ei tee sillä mitään ja vaikka tekisikin, sitä on käytännössä rajattomasti. Myös kaiken rahan arvo syntyy kysynnän ja tarjonnan lakien kautta eikä Bitcoin ole tästä poikkeus.
Rahan arvo ja sen syntyminen
Perinteisen fiat-valuutan arvo syntyy pohjimmiltaan valtion tai muun vastaavan instituution mahtikäskystä. Valtio luo valuutalle kysyntää vaatimalla, että viralliset maksut, verot ja muut vastaavat asiat maksetaan nimenomaan tällä valtion valuutalla; niin sanotulla laillisella maksuvälineellä. Kansalaisilla on siis oltava virallista valuuttaa, jotta he voivat toimia yhteiskunnassa normaalisti. Virallista valuuttaa tarvitaan, koska valtio on päättänyt, että virallista valuuttaa tarvitaan.
Bitcoinissa ei ole olemassa mitään keskusinstituutiota, joka voisi pakottaa ketään ottamaan vastaan bitcoineja. Bitcoinilla ei siis ole olemassa mitään vastaavaa pakotettua, keinotekoisesti luotua kysyntää kuin valtiollisella fiat-valuutalla. Bitcoinin kysyntä ja tarjonta on siis täysin ihmislähtöistä, eli yksilöt itse luovat instituutioista riippumatta bitcoinille arvon vaihtamalla, ostamalla ja myymällä bitcoineja.
Bitcoinin kysyntä syntyy luonnostaan, sillä ihmiset ovat huomanneet bitcoinin olevan kätevä ja käytännöllinen. Bitcoinia ei voi väärentää. Bitcoinia voi siirtää käytännössä välittömästi mistä tahansa minne tahansa ilman, että mikään taho voi tulla väliin. Bitcoinin käyttäminen on äärimmäisen halpaa ja helppoa; se ei esimerkiksi vaadi mitään erillisiä laitteita tai kortteja. Bitcoinia voi jakaa rajattoman pieniin osiin ilman ongelmia. Teknisiltä ominaisuuksiltaan bitcoin siis toimii erinomaisena valuuttana, minkä vuoksi ei ole mikään ihme, että ihmiset kasvavissa määrin ovat alkaneet hyväksyä Bitcoinin yhtenä rahana muiden joukossa.
Bitcoinin tekniset ominaisuudet siis luovat rahalle kysyntää. Samat tekniset ominaisuudet myös rajoittavat bitcoinin saatavuutta. Uusien bitcoinien luominen on rajoitettu ankarasti itsensä bitcoinin protokollan myötä. Bitcoineja voi syntyä vain “louhimalla”, eli ylläpitämällä bitcoin-verkkoa. Uusien bitcoinien määrä on myös rajoitettu noin 21 miljoonaan eikä tätä enempää bitcoineja voi syntyä. Bitcoinilla on siis kysyntää, koska se on käyttökelpoinen ja kätevä valuutta, ja sen tarjonta on rajoitettua. Kasvava ja terve kysyntä yhdessä rajallisen tarjonnan kanssa synnyttävät bitcoineille aidon, valtioista ja pankeista riippumattoman arvon samalla tavalla kuin kullalle. Mitä enemmän ihmiset ovat valmiita ottamaan vastaan bitcoineja tai käyttämään bitcoineja, sitä arvokkaampi bitcoinista tulee.
Mitä voi tehdä bitcoinin arvon kasvattamiseksi?
Jokaiselle Bitcoin-käyttäjälle olennaista on tietysti se, miten bitcoinin arvo saataisiin kasvamaan. Bitcoinin arvon kannalta kaksi tärkeintä asiaa ovat sen käyttö sekä saatavuuden rajoittaminen. Bitcoinin käyttö lisää kysyntää ja saatavuuden rajoittaminen taas vähentää tarjontaa. Koska bitcoinin arvo määrittyy vapaasti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, on jokaisella Bitcoin-käyttäjällä mahdollisuus vaikuttaa bitcoinin arvoon. Toimimalla siten, että bitcoinin arvo nousee, jokainen Bitcoin-käyttäjä voi hyödyttää sekä itseään että samalla kaikkia muita Bitcoin-käyttäjiä.
Bitcoineja ei yleisesti ottaen kannata myydä. Bitcoinien myyminen tarkoittaa, että bitcoineja vapautuu enemmän markkinoille, mikä lisää niiden tarjontaa ja siten laskee niiden arvoa. Myymisen sijasta bitcoinin käyttäjien kannattaa ennemmin käyttää coininsa suoraan tuotteisiin tai palveluihin kuin muuttaa coineja euroiksi tai dollareiksi. Coinien käyttäminen tuotteisiin tai palveluihin kasvattaa tapahtuvia siirtoja sekä lisää coinien kysyntää. Tämä puolestaan lisää kaikkien olemassaolevien coinien arvoa. Coinien käyttäminen tuotteisiin ja palveluihin myös siirtää coineja ihmisille, jotka todennäköisemmin itse käyttävät ne kuin vain myyvät ne pörssissä.
Bitcoinia vastaanottavien yrityksien taas kannattaa ottaa entistä suurempi osa maksuistaan bitcoineina. Jos siis yritys käyttää esimerkiksi BitPayn kaltaista palvelua, jossa yritys voi päättää, missä suhteessa hän ottaa bitcoineilla tehdyistä maksuista vastaan bitcoineja ja missä suhteessa BitPay maksaa hänelle perinteisellä fiat-valuutalla, hänen kannattaa lisätä bitcoinien suhdetta perinteiseen fiat-valuuttaan nähden. Tämä lisää bitcoinien kysyntää, minkä seurauksena yrityksen vastaanottamien bitcoinien arvo kasvaa.
Säästäminen on hyvä tapa lisätä bitcoinien arvoa. Bitcoineja ei kannata myydä pois turhan takia, vaan niitä kannattaa ennemmin vaalia ja haalia. Tämä rajoittaa markkinoilla olevien bitcoinien määrää, minkä seurauksena säästetyt bitcoinit kasvattavat ja säilyttävät arvoaan. Tämän vuoksi Bitcoin onkin erinomainen tapa säilöä arvoa. Koska bitcoineja on mahdollista säilöä monilla erilaisilla tavoilla, on se monessa suhteessa tässä jopa parempi kuin perinteinen kulta.
Bitcoinin käyttäjät ovat orgaaninen kokonaisuus, joka yhdessä määrittelee bitcoinin arvon. Toimimalla bitcoinin arvoa nostavalla tavalla, voi yhteisö itse hyödyttää itseään. Bitcoinin suosiminen, säästäminen ja käyttäminen lisää Bitcoin-talouden itsenäisyyttä ja arvoa sekä vapauttaa Bitcoin-käyttäjiä valtion valvonnasta.
