Mitä Bitcoinin tuleva puoliintuminen tarkoittaa?

Bitcoinin lohkopalkkio puoliintuu noin neljän vuoden välein. Tämän myötä uusien syntyvien bitcoinien määrä tippuu puoleen nykyisestä. Seuraava puoliintuminen on edessä tämän vuoden toukokuussa. Mitä puoliintuminen tarkoittaa ja miten se voi vaikuttaa bitcoin-markkinoihin?

Aluksi on hyvä kerrata, miten uusia bitcoineja syntyy maailmaan louhinnaksi kutsutulla prosessilla. Louhinta voi terminä olla hieman hämäävä, sillä todellisuudessa kyse on Bitcoin-verkon ylläpidosta. Louhinta tarkoittaa matemaattista arvauspeliä, jossa tietokoneet ympäri maailman käyttävät laskentatehoaan ratkaistaakseen mahdollisimman nopeasti arvoituksen. Voittaja saa oikeuden louhia uuden lohkon Bitcoinin lohkoketjussa sekä sen myötä syntyvän lohkopalkkion.

Bitcoinin syntyessä lohkopalkkio oli 50 bitcoinia, jonka jälkeen se on puoliintunut kahteen otteeseen vuosina 2012 ja 2016. Tällä hetkellä bitcoineja syntyy 12,5 kappaletta noin 10 minuutin välein. Tulevan puoliintumisen jälkeen tahti tulee olemaan 6,25 kappaletta samassa ajassa. Louhijat tulevat siis tämän jälkeen saamaan työstään bitcoineissa laskettuna puolet nykyisestä palkkiosta.

Louhijat myös liittävät uudet Bitcoin-siirrot lohkoketjuun ja saavat lohkopalkkion lisäksi pienen osan tuloistaan siirtomaksuina. Samalla louhijat varmistavat laskentatehollaan, että lohkoketjun dataa ei väärennetä. Mitä enemmän verkossa on louhintatehoa, sitä turvallisempi ja tehokkaampi se on. Bitcoin on tällä hetkellä maailman ylivoimaisesti suurin hajautetun laskennan projekti, ja siten myös turvallisin ja tehokkain.

Bitcoinin lohkoketju on maailman turvallisin ja luo luottamusta tuntemattomienkin välille.

Miksi puoliintuminen?

Puoliintuminen on Bitcoin-protokollaan ohjelmoitu ominaisuus, jonka tarkoituksena on pitää bitcoinien määrä vakaana ja vastustaa inflaatiota. Inflaatio on eräänlainen piilovero, jossa uudet liikkeelle lasketut rahat syövät arvoa olemassaolevalta rahalta. Inflaatiota syntyy, koska keskitetyt tahot kuten keskuspankit ovat vastuussa valuuttavarannoista ja voivat jatkuvasti painaa lisää rahaa kyseenalaisin perustein. Keskuspankeilta ei siis ikinä lopu raha kesken, koska he voivat aina luoda uutta rahaa tyhjästä. Raha ei kuitenkaan ole sama asia kuin arvo.

Bitcoinin pseudonyymi kehittäjä Satoshi Nakamoto näki inflaation haitallisena. Jotta valuutta voisi olla immuuni poliittiselle vallankäytölle, on välttämätöntä, ettei mikään taho voi luoda sitä rajattomasti. Tämän vuoksi bitcoineja syntyy maailmaan vain rajallinen määrä ja tuo syntytahti hidastuu, kunnes se saavuttaa nollan ja uusia bitcoineja ei enää synny. Tämän arvioidaan tapahtuvan vuoden 2140 tienoilla, joten siihen on vielä matkaa.

Louhijat auttavat synnyttämään uusia bitcoineja maailmaan ja ylläpitävät verkkoa.

Puoliintuminen pitää bitcoinien määrän rajallisena

Puoliintuminen tapahtuu noin joka neljäs vuosi. Teknisesti puoliintuminen tapahtuu 210 000 lohkon välein, ja koska lohkojen syntytahti vaihtelee, ei seuraavan puoliintumisen tarkkaa aikaa voi etukäteen tietää. Ensimmäinen puoliintuminen tapahtui vuoden 2012 marraskuussa, jolloin uusien bitcoinien määrä putosi 50 bitcoinista 25 bitcoiniin. Seuraava puoliintuminen puolestaan osui vuoden 2016 heinäkuulle, jolloin määrä putosi 12,5 bitcoiniin. Nyt edessä oleva puoliintuminen tapahtunee arviolta toukokuun puolivälissä ja pudottaa määrän 6,25 bitcoiniin.

Tämä bitcoinien määrän varmuus ja pysyvyys on yksi merkittävimmistä syistä, jotka ovat tehneet bitcoinista niin suositun sijoittajien ja taloustieteilijöiden keskuudessa. Bitcoinien tarjonta on niukempaa kuin jopa kullan, minkä vuoksi se toimii erinomaisena välineenä säilyttää arvoa. Bitcoin on hyvin vastustuskykyinen inflaatiolle, juuri kuten Satoshi Nakamoto ajatteli.

Bitcoinin puoliintuminen pitää järjestelmän eheänä inflaatiota vastaan.

Bitcoinin varanto-virtaama suhteessa kultaan

Bitcoinia on jo sen alkuajoista asti kutsuttu digitaaliseksi kullaksi. Monet pitävät tätä jopa bitcoinin aliarviointina, sillä bitcoinilla on kultaan nähden ylivertaisia ominaisuuksia. Btcoinia on esimerkiksi huomattavasti helpompi siirtää ja säilöä turvallisesti kuin fyysistä kultaa. Lisäksi olemassaolevan kullan arvo saattaa laskea, mikäli uusia suuria kultaesiintymiä löytyy maasta tai avaruudesta. Bitcoinien määrä puolestaan on tarkkaan rajattu 21 miljoonaan, eikä mikään maanalainen kätkö tai asteroidi avaruudesta tule tuomaan lisää bitcoineja maailmaan.

Varanto-virtaama suhteella puolestaan tarkoitetaan olemassaolevien varojen ja markkinoille tulevien uusien varojen suhdetta. Kultaa louhitaan vuosittain vain vähän suhteessa jo olemassaolevaan kultaan, mikä edesauttaa kullan arvon säilymistä. Bitcoinin varanto-virtaama suhde on ollut jatkuvasti laskeva neljän vuoden välein puolittuvan bitcoinien luontitahdin vuoksi. Seuraavan puoliintumisen jälkeen bitcoinin inflaatio tippuu noin 1,8 prosenttiin ja sen varanto-virtaama suhde on jo hyvin lähellä kullan lukemia. Ennusteiden mukaan se saavuttaa kullan toukokuussa alkavan nelivuotiskauden aikana.

Bitcoin ja lohkoketjualan pioneeri Nick Szabo on nostanut esiin tilaston, jonka mukaan bitcoinin riskikorjattu tuotto on vuoden 2013 jälkeen ollut jatkuvasti parempi kuin kullan, osakkeiden, kiinteistöjen ja muiden yleisten sijoitusinstrumenttien. Mikäli kasvava määrä sijoittajia alkaa näkemään bitcoinissa enemmän potentiaalia kuin kullassa, voi tällä olla kauaskantoisia seurauksia markkinoilla.

Bitcoin on digitaalista kultaa – ja paljon enemmän.

Puoliintumisen vaikutus markkinoihin

Puoliintumisen merkitystä bitcoinin kurssille on spekuloitu paljon. Vaikuttaisi luonnolliselta, että bitcoinien kysynnän kasvaessa jatkuvasti hurjalla tahdilla, tarkoittaisi tarjonnan puoliintuminen rajua nousua bitcoinin arvossa. Näin myös tapahtui aiempina kertoina lohkopalkkion puoliintuessa.

Lohkopalkkion puoliintumisessa on myös riskinsä. Mikäli lohkopalkkio puoliintuu, mutta bitcoinien kurssi ei nouse, tulee louhimisesta kannattamatonta ja louhijoiden määrä vähenee. Mikäli suuri määrä louhijoita katoaa verkosta, voi se vaikuttaa Bitcoinin turvallisuuteen negatiivisesti. Toisaalta Bitcoin-verkossa on nykyään niin paljon laskentatehoa, että se pysyisi edelleen turvallisena suuremmankin louhijakadon kohdalla. Louhijat ovat myös jatkaneet toimintaansa tappiollisinakin kausina uskoen tulevaan kurssinousuun – ja tähän asti heidän odotuksensa on aina palkittu.

Ensimmäisen puoliintumisen kohdalla bitcoinin kurssi ampaisi kovaan nousuun. Vuoden 2012 marraskuun puoliintumisen aikoihin bitcoinin kurssi oli noin 12,25 dollaria. Loppuvuodesta 2013 hinta puolestaan oli noussut yli 1000 dollariin, mikä merkitsi yli 9000 prosentin kasvua.

Vastaava tapahtumaketju toteutui heinäkuun 2016 puoliintumisen jälkeen, jolloin bitcoin myös kasvoi tuhansia prosentteja. Bitcoinin kurssi moninkertaistui vuoden 2017 aikana saavuttaen lähes 20 000 dollarin huipun joulukuussa 2017 ennen markkinoiden kääntymistä korrektioon.

Viimeiset pari vuotta olemmekin nähneet vuosien 2014 ja 2015 kaltaisen karhumarkkinan, eli laskukauden kryptomarkkinoilla. Tästä syystä asiantuntijat uskovat myös vuosien 2020 ja 2021 tulevan muistuttamaan vuosia 2016 ja 2017. Alku on ainakin ollut lupaava, sillä bitcoin on kasvanut kymmeniä prosentteja kuukaudessa.

Aiempia aikoja on kuitenkin vaikea verrata nykytilanteeseen. Bitcoinin käyttö on kasvanut alkuvuosiin verrattuna radikaalisti ja sen kurssi on käynyt läpi villin vuoristoradan vuorotellen raketoiden ja romahtaen. Bitcoin on noussut valtavirran ja institutionaalisten sijoittajien huulille ja sen lohkoketjusta on tullut finanssialan silmäterä. On mahdotonta sanoa, mitä tapahtuu, mutta potentiaalia on ilmassa. Mikäli historia toistaa itseään, voi bitcoinilla olla edessään huikeaa kasvua lähivuosina – niin teknologian kuin hintakehityksenkin osalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *