Ethereum on globaali supertietokone

Ethereum on yksi maailman suurimmista lohkoketjualustoista. Sen oma kryptopoletti, ether, on kokonaismarkkina-arvoltaan kolmanneksi suurin kryptovaluutta. Se on aivan Bitcoinin ja Ripplen takana, joskin Ethereum ja Ripple ovat kamppailleet hopeasijasta kuukausia ja kumpi vain voi voittaa.

Ethereumin suurin ero suhteessa Bitcoiniin on, että Ethereumia ei ole ensisijaisesti tarkoitettu rahaksi, vaan lohkoketjualustaksi jota voidaan käyttää hajautettujen sovellusten, älysopimusten ja muiden palvelujen kehittämiseen.

Ethereum syntyi vuonna 2013, kun Vitalik Buterin esitteli Ethereumin white paperin. Buterin ajatteli, että olisi tarpeellista implementoida skriptauskieltä Bitcoiniin. Bitcoin-yhteisö kuitenkin halusi pitää Bitcoinin simppelinä ja selkeänä, jotta se voisi toimia rahan. Niinpä Buterin loi oman lohkoketjunsa, joka voisi vastata hänen Bitcoinissa näkemiinsä ongelmiin.

Buterinin mukaan lohkoketjulla on suuri potentiaali muuhunkin kuin uusien rahamuotojen luontiin. Jos lohkoketjua voitaisiin hyödyntää hajautettujen sovellusten ja palvelujen käyttöön, voisi se mullistaa teknologian. Lohkoketjulla voisi luoda turvallisia ja varmoja tapoja säilöä tietoa, käsitellä demokraattisia prosesseja tai luoda esimerkiksi hajautettuja pörssejä. Ohjelmoitavalla ja skriptattavalla lohkoketjulla mahdollisuudet ovat yhtä rajattomat kuin ihmisen mielikuvitus.

Hajautetut sovellukset ja palvelut

Internet itsessään on hajautettu verkosto. Se suunniteltiin selviämään ydinsodasta hajautetun luonteensa ansiosta. Useimmat sovellukset ja palvelut Internetissä eivät kuitenkaan ole hajautettuja, vaan vahvasti keskitettyjä. Tämä pätee useimpiin palveluihin, kuten pilvisäilöön, sosiaaliseen mediaan ja vastaaviin.

Hajautettujen palvelujen ongelma on, että palvelun kohdatessa ongelman se vaikuttaa kaikkiin käyttäjiin. Jos esimerkiksi Facebookin palvelimet kaatuvat, miljoonat ihmiset menettävät ensisijaisen kommunikaatiokanavansa. Tai jos palvelu säilyttää tietoja käyttäjien puolesta, voidaan tiedot poistaa mikäli niiden todetaan olevan palvelun sääntökulttuurin vastaisia.

Ethereum yrittää korjata nämä keskitetyn Internetin ongelmat hajautetulla lohkoketjulla. Lohkoketjupohjaisten hajautettujen sovellusten avulla palvelut voidaan luoda siten, ettei kukaan hallitse siellä olevia tietoja. Esimerkiksi hajautettu sosiaalinen media olisi immuuni sensuurille ja hajautetussa pilvisäilöpalvelussa vain tiedostojen omistaja voisi poistaa ne.

Hajautus tekee myös järjestelmistä vastustuskykyisempiä. Kun sovellus toimii hajautetun lohkoketjun päällä, ei se lakkaa toimimasta vaikka jotkut solmut lohkoketjussa olisivat häirittyjä tai rikki. Ethereumin koko lohkoketjun rikkominen olisi niin suuri saavutus, että se on käytännössä mahdotonta. Niinpä Etheruemin lohkoketjun päälle rakennetut hajautetut sovellukset ovat yhtä vastustuskykyisiä ja luotettavia kuin Bitcoin-siirrot.

Ethereumin perusidean voisi summata näin: Ethereumin visio on olla lohkoketjulla toimiva globaali supertietokone, jota kuka tahansa voi käyttää.

Ethereumin tulevaisuus sallii älysopimukset

Yksi Ethereumin sallima ominaisuus on “älysopimukset”. Älysopimus on sopimus, joka toteuttaa itsensä automaattisesti tiettyjen kriteerien täytyttyä. Yksinkertainen esimerkki olisi sopimus, jossa todetaan, että jos A lähettää B:lle kryptovaluuttaa C, niin B lähettää automaattisesti kryptovaluuttaa D A:lle. Ethereumin lohkoketju valvoo sopimusta automaattisesti ilman, että kukaan voi puuttua siihen.

Älysopimukset voivat luonnollisesti olla paljon monimutkaisempia kuin yllä oleva yksinkertainen esimerkki. Teoriassa mikä tahansa sopimus, joka voidaan muotoilla matemaattisesti, voidaan toteuttaa älysopimuksena. Toki jos sopimus sisältää jotain muuta kuin digitaalisia hyödykkeitä, nousee esiin kysymys älysopimusten juridisesta asemasta ja sitovuudesta.

Vaikka älysopimuksilla on potentiaali tarjota rajattomia mahdollisuuksia, on niiden käyttö edelleen lapsenkengissä. Tähän on monta syytä, joista suurimmat ovat lainsäädäntöön liittyvät epävarmuudet sekä teknologian uutuus, jonka myötä sen ymmärrys ei ole kehittynyt ja levinnyt. Jos kryptovaluutat itsessään ovat vaikea aihe, älysopimukset ovat vielä astetta vaikeampi.

Nykyään älysopimuksia käytetään pääosin asioihin kuten digitaalisiin keräilyesineisiin ja ICO-projekteihin.Tulevaisuudessa ne voivat kuitenkin vähentää byrokratiaa ja erilaisia lakikustannuksia.

Ethereum on ICO-sijoittamisen sydän

Yksi Ethereumin tärkeimmistä käyttötarkoituksista on uusien kryptopolettejen luonti. Ethereumilla kuka tahansa voi helposti luoda oman kryptopolettinsa. Koska nämä poletit hyödyntävät Ethereumin lohkoketjua, on niillä samat turvallisuusominaisuudet vaikka uuden poletin käyttäjäkunta olisi huomattavasti Ethereumia pienempi.

Erityisesti yhtiöt ovat hyödyntäneet uusien polettien luomisen helppoutta Ethereumilla. Ethereumista on tullut yksi käytettyimmistä alustoista uusien kryptopolettien luomiseen. Nämä kryptopoletit sopivat hyvin yhteen ICO-sijoittamisen kanssa. Suurin osa ICO-sijoittamisesta toteutetaan Ethereumin lohkoketjun avulla.

ICO, eli Initial Coin Offering, on sijoitusmuoto, jossa yhtiö myy pienen määrän omaa kryptovaluuttaansa ennen kuin se avataan avoimeen kaupankäyntiin pörssissä. Yhtiö saa siten resursseja, joita se voi sijoittaa tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Yleensä yhtiö myös lupaa, että uutta polettia voi käyttää heidän tuotteidensa ostoon, mikä takaa poletille ainakin jonkinlaisen arvon. Sijoittajille ICOt voivat olla tuottoisia, sillä näiden polettejen arvo voi nousta huimasti markkinoilla.

ICOt ovat kaksiteräinen miekka. Toisaalta ne voivat madaltaa kynnystä sijoittamiselle, joka avaa mahdollisuuksia etenkin vähemmän varakkaille piensijoittajille. Toisaalta ICO-projekteja on monesti käytetty lähinnä huijaustarkoituksiin, jolloin poletteja myydään ilman minkäänlaista aikomusta tuottaa palvelua tai todellista tuotetta sen taakse.

Ethereum itsessään on esimerkki onnistuneesta ICOsta. Ennen Ethereumin julkaisua sen kehittäjät myivät pienen määrän etheria etukäteen. Yhden etherin hinta oli tuolloin noin 40 senttiä. Nykyään etherin hinta liikkuu sadoissa dollareissa, joten aikaiset sijoittajat ovat saaneet varsin hyvät kaupat.

Ethereillä ei ole maksimimäärää

Ethereumissa on skriptausmahdollisuuksien ohella muitakin eroja Bitcoiniin. Ethereumia ei koskaan luotu varsinaiseksi rahaksi, vaan lohkoketjualustaksi muille sovelluksille. Bitcoin puolestaan luotiin oikeaksi toimivaksi valuutaksi, johon kukaan ei voisi kajota.

Tämä voidaan nähdä tavassa, jolla ethereitä ja bitcoineja louhitaan. Bitcoinit on rajoitettu 21 miljoonaan kappaleeseen. Enempää ei siis koskaan voi olla olemassa. Ethereumin kohdalla vastaavia rajoitteita ei ole, vaan ethereitä voi teoriassa olla rajattomasti. Tällä hetkellä kierrossa on hieman yli 100 miljoonaa etheriä ja noin 26 600 etheriä louhitaan joka päivä.

Koska etherin tulevaisuuden tarjonta ei ole rajoitettu samalla tavalla kuin bitcoinin, muodostuu myös niiden hinta eri tavalla. Koska bitcoinin tarjonta on aina rajallinen, kasvaa sen hinta nousee kysynnän noustessa. Etherin kohdalla taas kysynnän täytyy pysyä uusien louhittujen etherien määrää korkeampana.

Pitkällä tähtäimellä etherin hinta on noussut, kuten kryptovaluutat yleensäkin. Ethereumin kohdalla erot tarjonnassa on kuitenkin pidettävä mielessä.

Ethereum ja Bitcoin vastaavat eri ongelmiin

Maailmassa on monen tyyppisiä rahoja ja hyödykkeitä: euroja, dollareita, kultaa, osakkeita. Kaikki nämä voivat olla olemassa samanaikaisesti ja monella niistä on paikkansa. Erilaiset ominaisuudet ovat hyödyllisiä erilaisiin asioihin.

Ethereum on Bitcoinin ohella yksi kiinnostavimmista lohkoketjuprojekteista. Koska suurin osa lohkoketjuista perustuu enemmän tai vähemmän Bitcoiniin, yrittää Ethereum luoda jotain aidosti uutta ja erilaista.

Bitcoin ja Ethereumin eivät siis ole vihollisia, vaan liittolaisia. Siinä missä Ethereum yrittää luoda lohkoketjun usealle eri sovellukselle, Bitcoinin tarkoitus on olla modernin ajan reilu raha, jota kukaan ei voi väärentää tai tuhota. Ethereumin ja Bitcoinin menestys on luultavasti sidottu toisiinsa  maailman yleisessä lohkoketjuvallankumouksessa.