Kryptovaluuttojen, digitaalisten keskuspankkivaluuttojen (CBDC) ja perinteisten FIAT-valuuttojen kuten dollarin ja euron välisen taistelun ennakoidaan kiristyvän tulevaisuudessa.
Aiheesta on kirjoitettu mm. uunituoreessa Lin William Chongin ja Simon Mayerin tutkimuksessa The Coming Battle of Digital Currencies (12/2021), jossa käsiteltiin mm. sitä että minkälaiset maat hyötyisivät eniten ja minkälaiset valtiot hyötyisivät vähiten kryptovaluutoista.
Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin digitaalisten keskuspankkivaluuttojen (CDBC) vaikutuksia FIAT-valuuttojen ja kryptovaluuttojen välisessä kilpailutilanteessa.
Tutkimusaineisto ja metodi
Tutkimuksessa rakennettiin kansallisten FIAT-valuuttojen, digitaalisten keskuspankkivaluuttojen ja kryptovaluuttojen välinen dynaaminen yleisen kilpailun tasapainomalli (dynamic general equilibrium model of global competition).
Mallissa huomioitiin mm. kysynnän ja tarjonnan vaikutukset, inflaatio, kulutushyödykkeiden ostovoima, verotus sekä kotitalouksien mukavuustuotto, jolla tarkoitetaan implisiittistä tuottoa varastojen hallussapidosta.
Suurvallat ja kehittyneet maat
Tämän tutkimuksen mukaan suurvaltoja, kehittyneitä maita ja niiden niin sanottuja vahvoja FIAT-valuuttoja kryptovaluuttojen olemassaolo heikentää, koska kryptovaluutat luovat suoraa kilpailua FIAT-valuutoille. Sen lisäksi on arvioitu, että kehittyneet valtiot eivät hyötyisi kryptovaluutoista yhtä paljon kuin kehittyvät maat, jolloin kryptovaluutat voidaan kokea kehittyneissä valtioissa uhkaksi FIAT-valuutoille ja niiden asemalle.
Olennaista tässä on huomata, että milloin kehittyneellä maalla on matala inflaatio ja tällaisen maan valuutta on vahva, silloin kryptovaluutat kärsivät tästä asetelmasta. Mutta jos kehittyneessä maassa valuutan arvo heikkenee, silloin puolestaan voidaan olettaa kryptovaluutan aseman vahvistuvan.
Tässä tutkimuksessa havaittiin myös, että jos on useita vahvoja FIAT-valuuttoja samalla markkinalla, silloin kryptovaluuttojen voidaan olettaa kärsivän tästä asetelmasta. Mutta jos taas yhdellä vahvalla FIAT-valuutalla ei ole kilpailua, se taas puolestaan vahvistaisi kryptovaluuttojen kilpailuasemaa FIAT-valuuttoja vastaan. Näin ollen yhden vahvan maailmanvaluutan olemassaolo vaatisi kovaa kilpailua myös FIAT-valuuttojen välillä niin että samalla markkinalla olisi useita vahvoja FIAT-valuuttoja, jotta kryptovaluuttojen tuomalta uhalta voitaisiin välttyä (Chong, 2021. s. 27-28 ja 40).
Kehittyvät maat
Tutkimuksen mukaan kehittyvät maat, joissa on korkea inflaatio ja heikko valuutta, eivät hyötyisi digitaalisista keskuspankkivaluutoista. Tämä johtuu siitä, että kehittyvän maan heikko valuutta ei mahdollista digitaalisen keskuspankkivaluutan varteenotettavaa olemassaoloa. Tällainen heikko valuutta ei oletettavasti pysty kilpailemaan vahvempien FIAT-valuutoiden kanssa, jolloin tällaisessa tilanteessa kansallisesti käytettäisiin vahvempaa FIAT-valuuttaa heikomman sijasta.
Näin ollen heikommassa valuutassa tehty CDBC:n liikkeeseenlasku ei hyödyttäisi heikompaa valuuttaa, koska jos edes heikomman valuutan omaa valuuttaa ei käytetä niin silloin voitaisiin olettaa, että olisi erittäin todennäköistä, että uutta digitaalista keskuspankkivaluuttaa ei myöskään käytettäisi (Chong, 2021. s. 38-40).
Jos taas joku suurvalta ottaisi käyttöön digitaalisen keskuspankkivaluutan kehittyvässä maassa, vahvistaisi se edelleen suurvallan FIAT-valuutan asemaa kehittyvässä maassa. Tämä taas puolestaan heikentäisi kehittyvää valtiota, koska digitaalisten keskuspankkivaluuttojen oletetaan kilpailevan heikompien FITA-valuuttojen kanssa samalla markkinalla ja siten CDBC:n oletetaankin heikentävän heikompien FIAT-valuuttojen asemaa (Chong et al., 2021. s. 38-40). Samoihin päätelmiin on päädytty myös aikaisemmissa tutkimuksissa (Brunnemaier et al., 2019)
Tutkimuksen mukaan kehittyvät maat voisivat taas hyötyä ennen kaikkea kryptovaluuttojen käyttämisestä laillisina maksuvälineinä niin sanottuja vahvoja FIAT-valuuttoja kuten maailman reservivaluutta Yhdysvaltain dollaria, tai muita suurempia valuuttoja kuten euroa tai Kiina yuania (Chong, 2021. s. 26) vastaan. Näin voidaan olettaa etenkin siinä tilanteessa, jos kryptovaluuttaa aletaan käyttämään kansallisesti riittävän suuressa määrin.
Tämä kuitenkin riippuu ennen kaikkea siitä kuinka hyvä infrastruktuuri kryptovaluutoille rakennetaan ja kuinka hyvän infrastruktuurin päälle itse kryptovaluutta on rakennettu (Chong, 2021. s. 38-40).
Samanlaisiin johtopäätöksiin on päädytty myös aikaisemmassa tutkimuksessa (Duffie 2021). Näin ollen jos pienemmät kansantaloudet ottavat aikaisessa vaiheessa kansallisen kryptovaluutan laillisen rahana käyttöön, silloin ne voisivat suojautua mahdollisilta muiden digitaalisten valuuttojen haitallisilta vaikutuksilta samalla markkinalla. Tutkimuksessa kuitenkin oletetaan, että kryptovaluutta on kehittyvässä maassa laillista rahaa yhdessä rinnalla olevan FIAT-valuutan kanssa, joten niitä molempia oletetaan käytettävän kansallisesti rinnakkain (Chong, 2021. s. 39). Ilmeisesti tässä oletetaan, että heikompi FIAT-valuutta yhdessä kryptovaluutan kanssa pystyisi suojautumaan paremmin vahvemman FIAT-valuutan vaikutuksilta.
CDBC:t
FIAT-valuuttojen ja kryptovaluuttojen välinen kilpailu on johtanut vuosien varrella siihen, että yhä useampi valtio suunnittelee oman digitaalisen keskuspankkivaluutan käyttöönottoa (CDBC). Tällaisten keskuspankkien takaamien CDBC-valuuttojen liikkeeseenlaskun on ennustettu ainakin osittain kilpailevan kryptovaluuttojen kanssa, joten CDBC:t voisivat toimia eräänlaisena digitaalisena suojauksena valtion omalle FIAT-valuutalle kryptovaluuttoja vastaan. (Chong et al., 2021. s. 15).
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että yleisesti kehittyvät maat hyötyisivät digitaalisista keskuspankkivaluutoista. Kaikkien eniten CDBC-valuutoista hyötyisivät ei aivan suurimmat kuten USA vaan melko vahvan valuutan omaavat maat kuten esimerkiksi Kiina tai vahvasti kehittyvät valtiot kuten Intia. Ei siis ole mikään yllätys, että juuri näissä valtioissa kryptovaluutat on kielletty (Chong et al., 2021. s. 17).
Myös euro-alueen voidaan katsoa hyötyvän CDBC:n liikkeeseenlaskusta, koska se pystyisi oletettavasti suojautumaan CDBC:n liikkeeseenlaskulla kryptovaluuttoja vastaan (Chong et al., 2021. s. 34).
Tutkimuksen mukaan CDBC:t eivät ainakaan kilpailisi vahvojen valuuttojen kuten USA:n dollarin kanssa vaan ne kilpailisivat kryptovaluujen kanssa samalla markkinalla. Sen sijaan pienemmille ja heikoimmille valtioille kuten El Salvadorille digitaalisen keskuspankkivaluutan liikkeeseen laskusta olisi vähiten hyötyä (Chong et al., 2021. s. 17-18).
Tutkimuksen oletukset
On hyvä muistaa, että tutkimuksen mallin perusteella vain luodaan erilaisia hypoteeseja tulevaisuudessa tapahtuvista asioista, jonka perusteella tulevia tapahtumia pyritään mallintamaan ja sitä kautta ennakoimaan. Tämä tarkoittaa sitä, että on vielä mahdotonta sanoa, että tapahtuvatko mallin ennustamat asiat myös käytännössä.
Tässä tutkimuksessa myös oletetaan paljon erilaisia asioita kuten, että CDBC:t kilpailisivat samalla markkinalla kuin kryptovaluutat. Keskuspankkien luomia digitaalisia keskuspankkivaluuttojahan ei ole vielä olemassa ellei sitten digitaalisia euroja tai dollareita lasketa digitaalisiksi valuutoiksi, joten on hyvin vaikea ennakoida todellista markkinoiden suhtautumista ja kysyntää tällaisia valuuttoja kohtaan.
Suomi
Tämä tutkimuksen valossa Suomen tilanne kryptovaluuttojen osalta ei ole aivan selkeä. Suomea voidaan pitää kehittyneenä valtiona, jolloin voitaisiin olettaa, että kryptovaluutat eivät hyödyttäisi tällöin Suomea yhtä paljon kuin kehittyviä maita. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että Suomella ei ole käytössä omaa valuuttaa vaan Suomella on käytössä yhteisvaluutta euro. Sen lisäksi on huomioitava, että voidaanko euro katsoa vahvaksi valuutaksi, sillä eurojärjestelmä on jo vuosikausia kärsinyt velkakriisistä, joka on johtanut jatkuviin euroalueen elvyttämisohjelmiin?
Jos näin ollen oletetaan, että euro ei olisi vahva valuutta, silloin ainakin tämän tutkimuksen pohjalta voitaisiin olettaa, että Suomi voisi jopa hyötyä kryptovaluutoista. Tietenkin tässä tarkoitetaan kryptovaluutoilla sellaisia kryptovaluuttoja, joiden infrastruktuuri on riittävän vahva puolustautamaan itseään finanssimarkkinoiden riskeiltä ja niillä on riittävä kysyntä. Sen lisäksi jos Suomi ottaisi jonkun kryptovaluutan euron vierelle lailliseksi rahaksi, ollaan tilanteessa, jonka vaikutuksia edes teoriassa on hyvin vaikea ennakoida.
CDBC:t ovat vielä haastavampi kysymys. Euroalueen jäsenenä Suomi ei pienenä maana pystyisi olennaisesti vaikuttamaan digitaalisten keskuspankkivaluuttojen liikkeeseenlaskuun ja siihen liittyviin yksityiskohtiin. Sen lisäksi ei ole ollenkaan selvää, että hyötyisikö Suomi millään tavalla europohjaisen CDBC:n liikkeeseenlaskusta. Sekin on vielä hyvin epävarmaa ja teoreettista, että toimisiko CDBC:n liikkeeseenlasku riittävänä suojauksena kryptovaluuttojen teknistä kehitystä ja niiden lisääntyvää käyttöönottoa vastaan.
Mutta ehkä siinä olisikin jatkotutkimuksen aihetta kerrakseen?
Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua ja onnea markkinoille!
Kirjoituksessa ei kuitenkaan esitetä sijoitussuosituksia eikä niitä sellaiseksi tule tulkita. Sijoitusmarkkinoilla voittojen saaminen vaatiikin pitkäjänteistä perehtymistä aiheeseen sekä monesti useamman vuoden kokemuksen.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen ja hänellä on vuosien kokemus sijoittamisesta eri sijoituslajeihin, mukaan lukien kryptovaluuttoihin.
