Luottamus hallintoon kryptovaluuttojen kysynnän selittävänä tekijänä?

Lisääntyykö kysyntä kryptovaluuttoja kohtaan enemmän sellaisissa maissa, joissa luottamus hallintoon ja instituutioihin horjuu? 

Tähän aiheeseen perehtyivät Bo Tang ja Yang You tutkimuksessaan Distrust and Cryptocurrency (2021). Tämä tutkimus pohjautuu aikanaan talouden Nobel-palkinnon voittaneen Friedrich von Hayekin esittämään teoriaan, että epäluottamus instituutioihin voi johtaa tietyn omaisuusluokan lisääntyneeseen kysyntään (1978).

Kryptovaluuttoihin sijoittaminen voi heijastella hyvinkin mielenkiintoisia asioita, joista yksi yksi on maassa olevan institutionaalisen epäluottamuksen lisääntyminen esimerkiksi paikalliseen hallintoon. Epäluottamus voi tarkoittaa esimerkiksi huijatuksi tulemisen tunteen lisääntymistä, joka taas voi johtaa tietynlaiseen sijoituskäyttäytymiseen (Tang et al., s. 7). 

Tutkimuksellisesti tätä voidaan mitä niin, että kun epäluottamus tietyssä maassa hallintoon on riittävän korkealla tasolla, silloin voidaan olettaa tällaisilla alueilla kryptovaluuttojen hintojen keskihajonnan kasvua, joka puolestaan tarkoittaa sijoittajalle parempia mahdollisuuksia lyhyemmän aikavälin tuottoihin tällaisella markkinalla. Tällöin tällaiselle markkinalle muodostuu hinta-arbitraasin mahdollisuus.

Hinta-arbitraasilla tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi bitcoinin hinta toisessa pörssissä on korkeampi kuin toisessa, jolloin treidaaja voi hyödyntää tällaista eri pörssien keskinäisen epäsymmetrian luomaa mahdollisuutta tuottojen saamiseksi. Mutta toki vielä olennaisempaa on muistaa, että tällaisella markkinalla myös riskit tuottojen menettämisestä saattavat olennaisesti lisääntyä.

Mutta hinta-arbitraasi ei toki ole ainoa tätä epäluottamusta selittävä tekijä, jota käymmekin seuraavaksi tarkemmin läpi.

Aineisto ja metodi 

Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty Global Preference Survey:stä (GPS) ja World Value Surveyn (WVS) kautta. Aineisto sisältää 31 maata. Epäluottamus instituutioita kohtaan ilmenee tässä tutkimuksessa paikallisesti kohdennettujen Google Trends:in viikottaisten hakutulosten kautta sanoille ”konflikti”, ”kriisi”, ”skandaali” ja ”epävakaus” ja niiden yhteyttä hakusanoihin ”bitcoin” ja ”kulta” (Tang et al., s. 2).

Luottamusta tässä tutkimuksessa mallinnetaan keskihajonnan suljetun muodon ratkaisuna yksinkertaisella portfolion valinta mallilla (simple portfolio choice model) (Tang et al.,s. 2). Mallin mukaan bitcoinin hinnan keskihajonta nousee institutionaalisen epäluottamuksen kasvaessa. Bitcoinin hinnan siten kansallisesti pitäisi ainakin lyhyellä välillä nousta mikäli epäluottamus kansallisen hallinnon toimiin kasvaa. 

Tutkimustulokset ja sijoittaja mahdollisuudet

Tutkimustulosten mukaan Hayekin esittämä ajatus siitä, että epäluottamus luo kysyntää pitää osittain paikkansa. Markkinoilla bitcoinin keskihajonta kasvaa, kun oletukset instituutioiden epäonnistumisista yleistyvät ja silloin kun kryptovaluuttapörssien välinen hinta-arbitraasi (friction) nousee. Kolmas tekijä mikä kasvattaa bitcoinin keskihajontaa ovat bitcoinin pörssihinnan äkilliset nousut. 

Tämä korostuu etenkin sellaisissa maissa, joissa epäluottamus hallintoon on vahvaa. Tällaisissa tilanteissa sijoittajat pyrkivät hyödyntämään tämän hinnaneron muodostamat mahdollisuudet, jolloin kryptovaluutan kysyntä kasvaa.

Tutkimustuloksissa tämä oli hyvin havaittavissa etenkin sellaisissa valtioissa, joissa sijoittajat olettavat korruptiota oleva enemmän, jolloin epäluottamustakin olisi silloin enemmän. Esimerkiksi voidaan ottaa samanlainen uutinen jostain poliittisesta skandaalista, johon sijoittajat reagoivat eri tavalla eri valtioissa: Valtiot, joissa on vähemmän institutionaalista luottamusta, sijoittajat sijoittavat bitcoiniin paljon aggressiivisemmin kuin valtioissa, joissa sijoittajat luottavat valtion toimiin enemmän.

Korkean keskihajonnan johdosta matalan luottamuksen maissa kuten Argentiinassa tuottomahdollisuudet ovat myös väliaikaisesti (return asynchrornization) jopa 40 % korkeampia kuin esimerkiksi Japanissa (1,73 %), jota pidetään korkean luottamuksen maana (Tang et al., s. 17), joka voi luoda myös kysyntää tällaisien arbitraasien hyödyntämiseen. 

Korkeammat vaihtokustannukset

Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että tuotot olisivat helpommin lunastettavissa, koska esimerkiksi juuri Argentiinassa pienten toimijoiden kryptovaluuttojen ja virallisten valuuttojen välisiin siirtoihin kohdistuu tarkemman pääomaan kohdistuvan oikeudellisen kontrollin johdosta suuremmat kustannukset (Tang et al., s. 21). 

Ruotsi on taas esimerkki maasta, jossa pääoman liikkeitä ei kontrolloida valuuttojen välisissä siirroissa Argentiinaa vastaavalla tasolla. Mutta Ruotsissa taas bitcoinin likviditeetti voi koitua haasteelliseksi etenkin suuremmissa Ruotsin kruunun ja bitcoinin välisissä siirroissa, jonka vuoksi vaihtokustannukset ovat puolestaan tästä syystä korkeat. 

Etelä-Korean pörsseissä taas treidaaminen tapahtuu lähes pelkästään paikallisessa won-valuutassa, jolloin taas esimerkiksi USA:n dollarin, won-valuutan ja kryptovaluuttojen väliset siirrot voivat olla kustannuksiltaan hyvin korkeita (Tang et al., s. 22). 

Maissa, joissa epäluottamus hallintoon on vahvempaa, myös riskin ottaminen on yleisempää (Tang et al.,s. 19). Tässä tulee kuitenkin muistaa, että sellaisissa maissa, joissa kryptovaluuttojen väliset siirrot ja louhinta ovat kiellettyjä kuten Kiinassa, riskinottaminen voi muodostua jopa mahdottomaksi vaikka samalla sijoittajien epäluottamus hallintoon olisikin hyvin korkealla tasolla ja mahdollisuudet hyvää hinta-arbitraasiin olisivat olemassa. Tällöin sijoittajan riski voi vaan olla aivan liian suuri otettavaksi, jolloin tällaisella markkinalla sijoittajan ei kannata edes olla (Tang et al., s. 24-25). 

Luottamus hallintoon ja kryptovaluuttojen kysyntä

Tutkimuksen mukaan instituutioiden epäonnistumiset voivat johtaa kryptovaluuttojen lisääntyneeseen kysyntään maissa, joissa luottamus hallintoon on heikolla tasolla. Kryptovaluuttoihin sijoittaminen voi siten tällaisissa heikomman luottamuksen maissa heijastella yleistä epäluottamusta järjestelmään tai olla reaktio instituutioiden epäonnistumisista. (Tang et al. s. 32-33).

Sellaiset maat taas, joissa puolestaan luottamus hallintoon oli huomattavasti korkeammalla tasolla, vastaavaa kysynnän muutosta ei oltu havaittu instituutioiden epäonnistuessa toiminnassaan. Sen sijaan tällaisissa kehittyneemmissä valtioissa hinta-arbitraasin hakeminen oli huomattavasti merkittävämpi tekijä mihin sijoittajat yleensä kiinnittivät huomionsa (Tang et al. s. 32-33).

Tähän loppuun on kuitenkin hyvä vielä huomauttaa, että vaikka tässä tutkimuksessakin puhutaan heikomman ja vahvemman luottamuksen maista, on syytä muistaa, että tällä hetkellä olemme keskellä globaalia kriisiä. Ja tämä kriisi koskettaa lähes kaikkia valtioita maailmassa. 

Näin ollen on hyvä pohtia myös sitä, että miten paljon sijoitusmarkkinat tällä hetkellä todellisuudessa luottavat hallinnon ja instituutioiden kykyyn ratkaista tämä kriisi edes korkean luottamuksen maissa. Näin etenkin tilanteessa, jossa nykyisen kaltaiset kriisit jatkuvat vielä useita vuosia. Silloin voisi ainakin teoriassa olla mahdollista, että myös näissä kehittyneemmissä valtioissa voisi muodostua yhä enemmän kiinnostusta kryptovaluuttoihin.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua ja onnea markkinoille!

Kirjoituksessa ei kuitenkaan esitetä sijoitussuosituksia eikä niitä sellaiseksi tule tulkita. Sijoitusmarkkinoilla voittojen saaminen vaatiikin pitkäjänteistä perehtymistä aiheeseen sekä monesti useamman vuoden kokemuksen.

Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen ja hänellä on vuosien kokemus sijoittamisesta eri sijoituslajeihin, mukaan lukien kryptovaluuttoihin.

Leave a Reply

Your email address will not be published.