Jos markkinoilla on kriisi, silloin sijoittajat pyrivät löytämään mahdollisia turvasatamia osakevarallisuudelleen. Näin ollen varallisuutta pyritään siirtämään sellaisiin sijoituskohteisiin, jotka eivät käyttäydy samalla tavalla kuten osakkeet.
Eli jos kriisin aikana osakkeiden kurssit laskevat, silloin osakesijoittajat pyrkivät hajauttamaan salkkunsa riskejä sijoittamalla sellaisiin sijoituskohteisiin, joiden riskit eivät .
Tietenkin on hyvin vaikea ennustaa minkä omaisuusluokan arvo nousee jos osakkeiden hinnat laskevat. Sen vuoksi sijoittajat pyrkivätkin sijoittamaan sellaisiin kohteisiin, joiden välinen korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa on mahdollisimman vähäistä eli toisin sanoen osakesijoittajat etsivät osakkeiden kanssa negatiivisesti korreloivia sijoituskohteita.
Tämä aihe on ollut hyvin ajankohtainen varsinkin viime vuosien aikana, jolloin koronapandemia on vaikuttanut osakemarkkinoihin ympäri maailman. Sen vuoksi sijoittajat ovat hyvin kiinnostuneita sellaisista sijoituskohteista, jotka mahdollistavat salkun riskien hajautuksen.
Aihetta tutkittiin Marianan, Ekaputran ja Husodon tutkimuksessa Are Bitcoin and Ethereum safe-havens for stocks during the COVID-19 Pandemic? (2021), josta käsitellään seuraavaksi tarkemmin.
Tutkimusaineisto ja -metodi
Tutkimusaineistossa kryptovaluuttoja edustavat Bitcoin ja Ethereum. Osakemarkkinoita puolestaan edustaa ehkä maailman seuratuin S&P 500-indeksi. Tutkimuksen aineisto on kerätty Bitcoinin ja Ethereumin osalta coindeskistä (coindesk.com) ja S&P 500:n sekö kullan spot-hinnat on kerätty DataStreamistä (DataStream).
Bitcoinin lohkoketjupalkkion puoliintumisen (halving) vaikutukset 12.5.2020 pyritään tutkimuksessa huomioimaan asettamalla tutkimuksen aikaväliksi 1.7.2019-6.4.2020.
Pandemia ennen koskevaksi tutkimuksen aikaväliksi oli valittu 1.7.2019-10.3.2020 ja pandemian aikana aikaväliksi oli valittu 11.3.2020-6.4.2020.
Tutkimusmetodina on käytetty DCC-GARCH-metodologiaa, jolla arvioidaan Bitcoinin, Ethereumin ja kullan dynaamista korrelaatiota (dynamic correlation). Tämän lisäksi aineisolle tehdään regressioanalyysi.
Lähtöoletuksena on, että sijoitusten turvasatamana hyvin toimiva omaisuusluokka ei kriisitilanteessa korreloi muiden omaisuusluokkien kanssa (Bouri et al., 2017).
Tutkimustulokset
Tutkimuksen tulosten mukaan Bitcoin ja Ethereum ovat toimineet osakkeille lyhytaikaisena turvasatamana pandemian aikana. Ethereumin on katsottu toimineen jopa parempana turvasatamana osakkeille kuin Bitcoin. Tosin Bitcoinin volatiliteetti eli hintojen vaihtelu on ollut tutkimuksen aikavälillä Ethereumin hintojen vaihtelua matalampaa.
Tutkimustulosten mukaan volatiliteetti kasvoi eli päivittäisten tuottojen keskihajonta oli Bitcoinilla ennen kriisiä 3,44 % ja kriisin aikana 9,11 %. Ethereumilla puolestaan volatiliteetti oli ennen kriisiä 4,34 % ja kriisin aikana 10,96 %. Puolestaan kullan päivittäisten tuottojen keskihajonta oli kriisin aikana nousussa eli volatiliteetti ennen kriisiä oli 0,89 % ja kriisin aikana se oli 2,19 %. S&P 500:n päivittäinen volatiliteetti sen sijaan oli ennen kriisiä 1,27 % ja kriisin aikana 6,07 %.
Tarkemmin tutkimustulokissa havaittiin, että niin Bitcoinin kuin myös Ethereumin väliset korrelaatiot osakkeiden eli S&P 500:n kanssa olivat pandemian aikana negatiivisia, joka tarkoittaa suomeksi sitä, että niin Bitcoin kuin myös Ethereum voivat toimia kriisiaikoina turvasatamana osakkeille.
Ennen pandemiaa puolestaan Bitcoinin ja Ethereumin korrelaatiot S&P 500:n kanssa olivat vain välillä negatiivisia, joka taas tarkoittaa sitä, että rauhallisempina aikoina kryptovaluutat eivät tarjoa samanlaista turvasatamaa osakkeille kuin kriisiaikoina.
Puolestaan kullan kanssa Bitcoinin ja Ethereumin on katsottu korreloivan positiivisesti niin ennen pandemiaan kuin myös sen aikana, jolloin tämän korrelaation on vielä katsottu vahvistuvan. Kulta puolestaan ennen kriisiä korreloi hyvinkin negatiivisesti S&P 500-indeksin kanssa, mutta sen negatiivinen korrelaatio S&P 500:n oli edelleen olemassa kriisin aikana mutta se vain oli vähäisempää.
Tutkimuksessa havaittiin, että S&P 500:n korrelaatio oli kaikkein vähäisintä Ethereumin kanssa. Sen lisäksi Ethereumin ja kullan välisen korrelaation on katsottu olevan niin pandemiaa ennen kuin sen aikana Bitcoinia voimakkaampaa. Tämän mukaan Ethereum oli Bitcoinia parempi turvasatama osakkeille kriisiaikoina.
Tässä tulee kuitenkin muistaa, että Bouri et al. (2020) on tullut aikaisemmissa tutkimuksissa tämän tutkimuksen kanssa vastakkaisiin loppupäätelmiin, joiden mukaan Ethereum ei toimisi Yhdysvaltalaisille osakkeille turvasatamana.
Oli miten oli niin on kuitenkin hyvä muistaa, että aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, jotta tarkempia johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen voitaisiin tehdä. Mutta kuten voidaan havaita, että tutkimuksellista näyttöä on jo saatu, että kryptovaluutat voivat toimia kriisiaikoina osakkeiden turvasatamana.
Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua ja onnea markkinoille!
Kirjoituksessa ei kuitenkaan esitetä sijoitussuosituksia eikä niitä sellaiseksi tule tulkita. Sijoitusmarkkinoilla voittojen saaminen vaatiikin pitkäjänteistä perehtymistä aiheeseen sekä monesti useamman vuoden kokemuksen.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen ja hänellä on vuosien kokemus sijoittamisesta eri sijoituslajeihin, mukaan lukien kryptovaluuttoihin.
