Viime vuosien aikana sijoittajat ovat saaneet seurata kuinka markkinoilla on nähty erittäin paljon epävarmuutta. Yleisesti talousteoreettikkojen mukaan tämä epävarmuus on näkynyt markkinoilla sijoitusinstrumenttien suurena hintojen vaihteluna eli volatiliteettinä.
Tämä volatiliteetin luoma epävarmuus on etenkin näkynyt viime vuosien aikana esimerkiksi osakemarkkinoilla sekä raaka-ainemarkkinoilla.
Hajautus ja korrelaatio
Tämän vuoksi sijoittajat pyrkivätkin suojautumaan tältä hintojen volatiliteetiltä hajauttamalla osan sijoituksistaan joihinkin muihin sijoitusinstrumentteihin. Tässä on tarkoituksena valita sellaisia salkkuun sellaisia sijoituskohteita, jotka eivät korreloisi keskenään.
Tällä tarkoitetaan sitä, että jos salkussa olevan yhden sijoitusinstrumentin hinta merkittävästi laskee, samalla koko salkun arvo ei kuitenkaan laske yhtä merkittävästi. Tämä taas johtuu siitä, että jos salkussa yhden instrumentin arvo salkussa laskee, samalla salkun jonkun toisen instrumentin arvo ei laske, sillä näiden sijoituskohteiden välillä ei ole riittävästi korrelaatiota eli keskinäistä riippuvuussuhdetta.
Näin ollen varsinkin ammattimaiset suursijoittajat pyrkivätkin valitsemaan salkkuihinsa sellaisia sijoituskohteita, jotka eivät merkittävästi korreloisi keskenään. Eli tällä tavoin sijoittajat pienentävät sijoitussalkkunsa keskimääräistä riskiä. Näin ollen talousteorioiden mukaan hyvin allokoituihin salkkuihin valitaan sellaisia sijoituskohteita, joiden keskinäinen korrelaatio on mahdollisimman pieni.
Perinteisesti osakemarkkinoilla tätä hajautusta on tehty sijoittamalla osan salkun varallisuudesta osakkeiden lisäksi esimerkiksi kultaan ja FIAT-valuuttoihin kuten Yhdysvaltain dollariin.
Kultaan sijoittaminen on tehty sijoittamalla yleensä kultakolikkoihin, -harkkoihin tai -indeksiosuusrahastoihin. Ja sijoittaminen Yhdysvaltain dollariin tai euroihin on puolestaan tehty pankkien määräaikaistalletusten kautta tai sitten sijoittamalla dollarimääräisiin joukkovelkakirjoihin tai -rahastoihin.
Mutta nyt uudeksi haastajaksi näille perinteisimmille osakesalkun keskimääräistä riskiä pienentäville intrumenteille on tullut Bitcoin. Tätä aihepiiriä käymmekin seuraavaksi läpi aiheesta tehdyn tutkimuksen muodossa. Mutta tätä ennen käymme läpi hieman markkinoiden heijastusvaikutusta.
Mikä on heijastusvaikutus?
Taloustieteessä heijastusvaikutusta (spillover effect) voidaan kuvata sellaiseksi taloudelliseksi tapahtumaksi, jossa yhdellä markkinalla tapahtuvalla tapahtumalla on vaikutuksia toiseen markkinaan. Määritelmän mukaisesti näillä tapahtumilla ei pitäisi olla riippuvuutta toisiinsa.
Markkinat kuitenkin vaikuttavat toisiinsa. Tällaisessa tilanteessa voidaankin puhua eräänlaisesta verkostovaikutuksesta, joka ilmenee niin että yhden markkinan tapahtumat heijastuvat joko positiivisesti tai negatiivisesti jonkun toisen markkinan tapahtumiin.
Esimerkiksi Suomen osakemarkkinat voivat reagoida Iso-Britanniassa, Saksassa, Venäjällä tai Ruotsissa tapahtuviin markkinoiden muutoksiin, koska kaikki nämä maat ovat Suomelle tärkeitä kauppakumppaneita. Näin ollen esimerkiksi Iso-Britannian osakemarkkinoilla tapahtuvat Brexitiin liittyvät vaikutukset voivat näkyä myös Suomen osakemarkkinoilla vaikka suoraa yhteyttä näiden markkinoiden välillä ei pitäisi ollakaan.
Yleensä heijastusvaikutusta selvitetään silloin, kun halutaan tietää miten yhdellä markkinoilla oleva riski heijastuu toiselle markkinalle. Sama heijastusvaikutus on kuitenkin myös olemassa positiivisten vaikutusten osalta eli yhdellä markkinoilla oleva positiivinen tapahtuma voi heijastua jollekin toiselle markkinalle.
Tutkimus
Jing Zhangin ja Qi-zhi Hen tekemässä tutkimuksessa Dynamic Cross-Market Volatility Spillover Based on MSV Model: Evidence from Bitcoin, Gold, Crude Oil, and Stock Markets (2021) tutkittiin maailman eri osakemarkkinoiden, Bitcoinin, kullan, öljyn ja Yhdysvaltain dollarin riippuvuutta toisiinsa ja yhdeltä markkinalta toiselle markkinalle siirtyvän riskin heijastusvaikutuksia.
Tutkimusaineisto ja -metodi
Tutkimusaineisto koostui seuraavista indekseistä tai hyödykkeistä: Osakemarkkinoilta aineistossa oli mukana Yhdysvalloista S&P, Nasdaq, Dow Jones, Kiinasta Shanghai Composite Index, Japanista Nikkei 225, Saksasta DAX ja Iso-Britanniasta FTSE, Pohjanmeren Brent-öljyfutuurit (BO), kulta (GD) ja CME Bitcoin futuurit (BC).
Tutkimusmetodina käytettiin DC-GC-MSV-mallia (MSV = Multivariate Stochastic Volatility Model), dynaamista korrelaatiota sekä Grangerin kausaliteettitestiä.
Tutkimustulokset
Tämän tutkimuksen mukaan Bitcoinin hintakehitys ei ole riippuvainen osakemarkkinoiden, kulta- tai öljymarkkinoiden volatiliteetistä. Tämä voidaan havaita siitä, että osakemarkkinoiden, kullan tai öljyn volatiliteetti ei vaikuta merkittävästi Bitcoinin hintakehitykseen.
Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin Bitcoinin hinnan vaihtelujen korostuminen etenkin Bitcoinin futuurimarkkinoilla (BC), joissa enemmän spekulointia ja korkea riskin tavoittelua treidaamisen muodossa on tämän tutkimuksen mukaan havaittavissa.
Tutkimuksen mukaan myös kullan spillover-vaikutus toimii hyvin yksipuolisesti, joka voidaan havaita varallisuuden siirtymisenä osakemarkkinoilta kultasijotuksiin. Tässä on kyse muutoksista sijoitussalkun allokaatioon liittyen, jonka puolestaan voidaan taas katsoa johtuvan kullan perinteisestä statuksesta ns. talousmarkkinoiden ”turvasatamana”.
Tässä tutkimuksessa havaittiin myös se, että öljy korreloi hyvin vahvasti osakemarkkinoiden kanssa. Näin ollen sijoitettaessa öljyyn sijoittajalle ei synny hajautushyötyjä, jotka mahdolisesti suojaisivat sijoittajaa osakemarkkinoilla ajoittain vallitsevalta epävarmuudelta.
Bitcoinilla mahdollista saavuttaa hajautushyötyjä?
Tutkimuksen mukaan Bitcoinia voisi käyttää sijoitussalkussa tuomaan salkun hajautukseen liittyviä korkean riskin allokaatiohyötyjä. Tämä siitä siitä syystä, että Bitcoin ei korreloi osakemarkkinoiden, öljyn tai kullan kanssa. Näin voisi ainakin talousteoreettisesti olettaa, että osakemarkkinoiden volatiliteetin aiheuttamilta riskeiltä voisi ainakin osittain suojautua Bitcoinin avulla.
Tulee kuitenkin muistaa, että kyse on vain yhdestä tutkimuksesta eikä sen perusteella tule vetää liian suoria johtopäätöksiä etenkään sijoituspäätösten osalta. Tämä siitä syystä, että Bitcoin luokitellaan edelleen erittäin korkean riskin sijoitukseksi etenkin sen volatiliteetin vuoksi.
Varovaisuutta on siten sijoituskohteita valittaessa aina hyvä noudattaa. Samalla kuitenkin on hyvä silmällä pitää uusia potentiaalisia sijoituskohteita, jotka voivat luoda esimerkiksi juuri hajautushyötyjä ja siten pienentää salkun keskimääräistä riskiä.
Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua ja onnea markkinoille!
Kirjoituksessa ei kuitenkaan esitetä sijoitussuosituksia eikä niitä sellaiseksi tule tulkita. Sijoitusmarkkinoilla voittojen saaminen vaatiikin pitkäjänteistä perehtymistä aiheeseen sekä monesti useamman vuoden kokemuksen.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen ja hänellä on vuosien kokemus sijoittamisesta eri sijoituslajeihin, mukaan lukien kryptovaluuttoihin.
