Miten varaudut perusteettomaan pelon lietsomiseen eli FUDiin?

Mitä on FUD?

Mitä on FUD?

FUD tulee englannin kielen sanoista Fear, Uncertainty & Doubt. Tällä fudilla tarkoitetaan etenkin uuden teknologian aloilla markkinajohtajien tarkoituksellista epävarmuuden lietsontaa. Tällä tavalla koetetaan saada uudemman kilpailevan teknologian käyttäjät tai potentiaaliset käyttäjät valitsemaan uuden kilpailevan tuotteen sijasta markkinajohtajien tuttu ja turvallinen tuote. Tätä fudia voidaan myös käyttää sitomaan nykyiset asiakkaat pitäytymään nykyisen tuotevalmistajan tuotteissa. Samaa fudia voidaan havaita myös politiikassa sekä esimerkiksi valtamedian toimintavoissa.

FUD abbreviation

FUDin tunnistaa ennen kaikkea siitä, että perusteet tällaisen yleensä hyvin negatiivisen uutisen pohjalta pääosin puuttuvat. Tällainen perusteeton uutisointi tunnetaan myös nimellä propaganda, etenkin jos sen tarkoitus liittyy virheellisen informaation levittämiseen sekä yleisöä että vastapuolta kohtaan vahingolliseen viestintään. Propaganda mielletään yleisimmin sota-ajan toimintatavaksi, jossa vihollisen taistelumoraalia pyritään murtamaan jatkuvalla virheellisellä uutisoinnilla. 

Tulee muistaa, että propagandaa on myös rauhan aikana, mutta tällöin propaganda kulkee nimellä PR (public relations), johon voi enemmän perehtyä lukemalla esimerkiksi Edward Bernaysin kirjoituksia aiheesta. Tällainen rauhan ajan propaganda eli PR on taas hyvin läheisessä yhteydessä fudin käsitteeseen, joka taas on lähenee jopa disinformaation levittämistä. Eli toisin sanoen fudin tarkoituksena on levittää informaatiota, jonka todellisuuspohja voi olla kyseenalainen.

Erityisen tehokasta tästä fudista tulee etenkin silloin kun uutisessa on mukana osatotuuksia eli uutinen ei olekaan täysin valheellista. Eli uutisen lukija alkaakin osittain uskomaan tähän osittain paikkansapitävään ja osittain valheelliseen uutiseen. Muun muassa tätä aihetta käsittelemme seuraavaksi.

Osatotuudet ja lukijan päätöksentekoprosessi

Osatotuudet ovat hankalasti käsiteltävää informaatiota ihmisaivoille. Osatotuuksien kanssa lukija joutuukin hyvin vaikeaan tilanteeseen. Ihmisaivoille helppoa informaatiota on tietenkin asiat, jotka voidaan luokitella joko totuudeksi tai valheeksi, mutta koska ihmisaivot saavatkin nyt ruoakseen osittain totuutta ja osittain valhetta, tällöin aivot eivät välttämättä pysty toimimaan johdonmukaisesti. 

Uutinen pitäisi joko tuomita valheeksi tai hyväksyä totuudeksi. Tällöin lukija joutuu oikeasti miettimään ja yleensä vielä selvittämään, mikä osa uutisesta on totta ja mikä ei.

Osatotuuksien selvittämisvaihe ei kuitenkaan ole aina kovinkaan helppoa. Etenkin kun informaatioyhteiskunnassa lukijalta vaaditaan lähtökohtaisesti erittäin hyvää medialukutaitoa ja syvällistä perehtymistä aiheeseen. Kaiken lisäksi tätä informaatiota on lähes aiheesta kuin aiheesta valtavia määriä tarjolla. 

Asiaa ei taas auta yhtään se, että kaiken tämän mediatulvan keskellä ihmisten keskittymiskyky on vielä huomattavasti heikentynyt. Ja koska keskittymiskyky on heikentynyt, se tarkoittaa sitä, että mielipide asiasta kuin asiasta tulisi muodostaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ilman syvällistä asiaan perehtymistä. 

Ajankäytöllisesti tämä tehokkuus tarkoittaa, että asian selvitysprosessin tulisi kestää mahdollisimman lyhyen aikaa. Muuten lukijaa alkaa ärsyttämään. Ja sen jälkeen lukija monesti jopa kärsimättömänä sekä suutuspäissään päätyy lopputulokseen, että suurin osa googlen hakutulosten ensimmäisen sivun lähteistä sekä suurin osa luetuimmista aiheeseen liittyvistä valtamedian uutisista ovat lähimpänä totuutta. Tällainen hyvin lyhytaikainen päätöksentekoprosessi ei taas kuvaa johdonmukaista ja järkeen perustuvaa ajatuksentekoprosessia vaan ennemminkin sen puuttumista.

Tämä puolestaan johtuu siitä, että ihmisaivot eivät voi sietää pitkäaikaista epävarmuutta. Sillä jos ihmisaivot joutuvat pitemmän ajan sietämään epävarmuutta, se saattaa johtaa stressiin, joka taas johtaa henkisiin tai jopa fyysisiin haitallisiin sivuvaikutuksiin. 

Ihmiselle ja ihmisen aivoille on siten parempi, että päätökseen asian todenmukaisuudesta päädytään mahdollisimman nopeasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että stressin välttämiseksi on parempi hyväksyä jopa valheellinen todeksi ilman perusteita kuin velloa epävarmuudessa päiväkausia etsien totuutta. Asiassa totuuden etsiminen taas yleensä vaatii aikaa ja etenkin kärsivällisyyttä.

Toisin sanoen fudilla pystytään paremmin harhauttamaan asiaan sen tarkemmin perehtymätöntä lukijaa kuin sellaista, joka on aiheeseen enemmän perehtynyt.

Kryptovaluuttojen kohdalla tällainen nopeasti tehdyn informaation selailun pohjalta muodostettu johtopäätös esimerkiksi Bitcoinin hyödyllisyydestä ei ole osoitus järkevästä ja johdonmukaisesta päätöksenteosta. Esimerkiksi Bitcoinista on monesti jopa turhaa etsiä validia tietoa googlen tai valtamedian aiheesta kertovien uutisen pohjalta. 

Etenkään jos tarkoitus on selvittää yhtään tarkemmin, mistä ilmiössä nimeltä Bitcoin on todellisuudessa kyse. Aiheen tutkimiseen on vaan pakko käyttää paljon omaa aikaa varsinkin jos tarkoituksena on ymmärtää aihepiiristä yhtään enemmän.

FUD ei täytä journalismin kriteerejä

Yksi Julkisen sanan neuvoston journalismin kriteereistä on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tiedot pitäisi myös tarkistaa mahdollisimman hyvin .Yleisön pitäisi pystyä erottamaan tosiasiat mielipiteistä. 

Lähtökohtaisestihan fudissa valitettavasti ei yleensä ole kyse laadukkaasta journalismista. Sen johdosta fudia lähtökohtaisesti ei tulisi edes pitää tiedonvälityksenä, koska jos välitettävästä informaatiosta puuttuu totuudenmukaisuus, silloin ei välitetä enää tietoa vaan jotain aivan muuta. Osatotuuksien välittäminen taas ei ole kovinkaan kokonaisvaltaista tiedonvälitystä, joten osatotuuksien välitykseen tulisikin suhtautua hyvin erityisellä tarkkaavaisuudella.

FUD ei täytä tieteellisen käytännön kriteerejä

Hyvän tieteellisen käytännön kriteerejä ovat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) mukaan mm. seuraavat kriteerit: Tutkimuksessa tulee noudattaa tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa. Tutkimukseen myös sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa tulisi myös toteuttaa tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.

Eli vähänkään tieteellisemmän lähestymisprosessin kannalta tällainen nopea googlettelu ja suosituimpien uutisten käyttäminen lähteinä on ongelmallista. Etenkin valtamedian toimittajien osalta. Ja ne jotka ovat joskus itse tutkimusta tehneet kyllä tietävät, että tällainen luetuimpien valtamedian lähteiden muutaman minuutin pikaselailu ei täytä mitään tutkimuksellisia kriteerejä. 

Kokonaisuudessan tämä ei kuitenkaan tarkoita, että valtamedia olisi uutisoinnissaan väärässä. Se tarkoittaa monesti kuitenkin sitä, että valtamedian toimitus ei välttämättä yleensä ole perehtynyt aihepiiriin riittävän paljon, jotta sen uutisointeja tai jopa fudin uutisointia tulisi ottaa niin vakavasti.

Bitcoinin fudit

Esimerkiksi Bitcoinin osalta fudia on markkinoilla ollut aivan riittävästi. 

Bitcoinin kuolemaa on julistettu jo useamman vuoden ajan. Näin ei ole vielä tapahtunut. 

Bitcoinia on taas arvosteltu milloin minkäkinlaiseksi pyramidipeliksi. Minkäänlaista näyttöä tästä ei ole löytynyt. 

Bitcoinin louhinnan on myös väitetty johtavan ilmastonmuutokseen. Myös tämä väite on hyvin hataralla pohjalla, koska mitään laajamittaista todistusaineistoa tämän väitteen tueksi ei ole olemassa.

Yhteistä näille väitteille on ollut, että pitäviä perusteita näille väitteille ei ole löytynyt. Siitä johtuen tällaisia väitteitä voidaan pitää Bitcoinin osalta fudina.

Kritiikki on monesti myös aiheellista

Tässä ei tule kuitenkaan ajatella niin että kritiikki esimerkiksi Bitcoinia kohtaan olisi aiheetonta. Kritiikkihän on lähtökohtaisesti osoitus kyvystä kriittiseen ajatteluun, joka on puolestaan osoitus älykkyydestä. 

Tällaisen kritiikin tulisi kuitenkin sisältää myös hyvät perustelut, jotta kritiikki ei perustuisi pelkästään vahvoihin mielipiteisiin. 

Jokaisellahan on oikeus mielipiteeseen, mutta perustelemattomana tällainen mielipide on vain sanoiksi puettu vahva tunnetila vailla järkeviä perusteluja. Perustelematon kritiikki sen sijaan on osoitus jostain muusta kuin ajattelusta. 

Fudin jälkeen – Miten toimit?

Kryptovaluuttojen osalta esimerkiksi bitcoineja hallussaan pitävien keskuudessa fudiin voidaan esimerkiksi varautua lähtökohtaisesti niin, että negatiivisen uutisen tullessa julkisuuteen

  1. Sijoittaja ei myy ennen kuin…
  2. Hän selvittää onko uutinen totta vai onko se fudia
  3. Ja onko tällä uutisella mitään merkitystä sijoittajalle
  4. Tämän jälkeen jos on selkeät todistettavissa olevat konkreettiset syyt myynnille, silloin myynti voidaan tehdä. Muuten ei.

Näin siis pitkän aikavälin Bitcoin-sijoittajan eli holdaajan tai hodlaajan olisi hyvä ajatella. 

Lähtökohtaisesti bitcoin-sijoittaja voikin varustautua ajattelemaan niin että negatiivinen uutinen varsinkin valtamedian kautta tulevana on fudia, koska suurin osa negatiivisista uutisista koskien Bitcoinia on yleensä fudia. 

Välillä negatiivinen uutinen jostain syystä voi myös osoittautua todeksi, mutta jos selkeästi suurin osa uutisista on fudia, silloin jo ihan lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että negatiivinen uutinen ei pidä paikkaansa. 

Tähän ajatukseen ei tietenkään pidä tuudittautua. Hyvä onkin aina pitää silmät auki mikäli tilanne voisi jossain vaiheessa muuttua. Mutta tosiaan jokaiseen negatiiviseen Bitcoinia koskevaan uutiseen ei ole ollut ainakaan aikaisemmin syytä kovinkaan vahvasti reagoida. Ainakaan jos on pitemmän aikavälin sijoittaja.

Tulee kuitenkin muistaa, että fud vaikuttaa treidaamiseen, jossa fudilla voi olla suurempi merkitys etenkin lyhyemmän aikavälin kaupankäyntivälin kohdalla.

Fudi tuskin tulee kuitenkaan etenkään Bitcoinin osalta loppumaan, mutta siitä huolimatta…

Onnea markkinoille.

Ja toivottavasti näistä vinkeistä oli apua!

Kirjoituksessa ei kuitenkaan esitetä sijoitussuosituksia eikä niitä sellaiseksi tule tulkita. Sijoitusmarkkinoilla voittojen saaminen vaatiikin pitkäjänteistä perehtymistä aiheeseen sekä monesti useamman vuoden kokemuksen.

Kirjoittaja on Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen ja hänellä on vuosien kokemus sijoittamisesta eri sijoituslajeihin, mukaan lukien kryptovaluuttoihin.

One thought on “Miten varaudut perusteettomaan pelon lietsomiseen eli FUDiin?

  1. Anonuumu says:

    “Bitcoinin louhinnan on myös väitetty johtavan ilmastonmuutokseen. Myös tämä väite on hyvin hataralla pohjalla, koska mitään laajamittaista todistusaineistoa tämän väitteen tueksi ei ole olemassa.”

    Ööö… Täh? Louhinta kuluttaa sähköä. Sähkön tuottaminen taas ei missään maassa vielä onnistuu ilman kasvihuonekaasupäästöjä (määrällisesti vaihtelua toki on paljon, mutta t(CO2ekv)/MWh ei missään verkossa ole nolla). Ettätuota, kyllä louhiminen ihan silleen määritelmällisesti edesauttaa ilmastonmuutosta, tästä ei ole minkäänlaista epäselvyyttä. Sitten voidaan toki argumentoida että louhimisen hyödyt ylittävät haitat, jopa ilmastopuolella (esim asettamalla aurinkosähkön hinnalle alarajan), mutta tämä pitäisi sitten erikseen osoittaa.

    Huvittavaa muuten miten moni niistä jotka kuvittelevat “tutkineensa” bitcoinia kunnolla eivät osaa tulkita edes verottajan selkeitä ohjeita, vaan huutelevat täällä foorumilla neuvoja…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *