Digieuro – uhka vai mahdollisuus?

_{^{Bitcoin-palveluita suomalaisille}}

Keskustelu digivaluutoista käy kuumempana kuin koskaan. Mielipiteitä ja näkemyksiä on ääripäästä toiseen – toisten mielestä valtava uhka, toisten mielestä äärimmäinen mahdollisuus.

Mistä on kyse? Onko Suomeen tulossa digitaalinen euro? Mitä se käytännössä tarkoittaisi? Jatka lukemista, niin saat näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastauksen.

Digivaluutat ovat nousseet somessa globaaliksi puheenaiheeksi. Euroopan keskuspankki kuvaa digivaluuttoja rahan evoluution seuraavaksi askeleeksi. Lyhyesti sanottuna kyse on perinteisen rahan digitalisoinnista. Pitkällä aikatähtäimellä fyysinen raha, eli kolikot ja setelit tulisivat poistumaan kokonaan.

Keskuspankit ja valtiot ympäri maailman ajavat digivaluutan konseptia eteenpäin. Mukana ovat EU, Japani, Kiina ja Iso-Britannia.

Tämä luonnollisesti on herättänyt ihmisissä suurta huolta ja vastarintaa. Äärimmäisinä uhkakuvina ovat valtion totaalinen kontrolli ja yksityisyyden menettäminen. Mahdollisuuksina ovat talouden tehostaminen ja sitä kautta kasvanut hyvinvointi.

Ovatko uhkakuvat vain foliohattuteorioita vai onko niissä oikeasti perää? Otetaan selvää.

Digivaluutan ja -euron taustaa

Ennen kuin sukellamme syvemmälle digieuron yksityiskohtiin, käydään lyhyesti läpi digivaluuttojen perusidea.

Mikä on CBDC eli keskuspankin digitaalinen valuutta?

Ennen kuin menemme käytännön asioihin, käydään pikaisesti läpi digivaluutan perusidea.

Digivaluutat, eli virallisemmin keskuspankkien digitaaliset valuutat (Central Bank Digital Currency, CBDC), ovat valtioiden keino viedä yhteiskuntia pois käteisestä kohti paremmin kontrolloitavaa mallia.

Rautalangasta väännettynä digivaluutta on mitä tahansa valuuttaa, jota keskuspankki hallinnoi, tallentaa ja vaihtaa ensisijaisesti digitaalisissa tietokonejärjestelmissä – erityisesti Internetissä.

Saatat pohtia, että suurin osahan valuutoista on jo digitaalisessa muodossa. Miten digivaluutta eroaa nykyisestä mallista?

Digivaluutta voi kryptovaluuttojen tapaan perustua lohkoketjuihin. Tämä mahdollistaisi valuuttojen täydellisen seuraamisen, jollainen ei tällä hetkellä ole mahdollista. Keskuspankit ovat esittäneet, että ideana on lähtökohtaisesti ehkäistä talousrikoksia, kuten rahanpesua. Kuitenkin Kiinan kaltaisissa autoritaarisissa maissa digivaluuttaa voisi hyödyntää valtion oman ideologian ajamiseen ja kansalaisten täydelliseen seurantaan.

Lohkoketjuteknologian ansiosta digivaluuttoihin on mahdollista ohjelmoida ominaisuuksia, jotka eivät olisi nykyjärjestelmissä mahdollisia.

Lue lisää: Lohkoketjujen käyttötarkoitukset – kuinka lohkoketjut vahvistavat luottamusta liiketoiminnassa?

Lohkoketjujen käyttötarkoitukset – kuinka lohkoketjut vahvistavat luottamusta liiketoiminnassa?

Mikä on digieuro?

Digitaalinen euro, tai digieuro, on Euroalueen virallinen digitaalinen keskuspankkivaluutta.

Digieuro on toistaiseksi suunnitteluvaiheessa, eikä sen liikkeellelaskusta ole tehty vielä päätöstä. Toteutuessaan se olisi Euroopan kansalaisille saatavilla oleva digitaalinen muoto yhteisvaluutastamme eurosta. Ainakaan alkuun se ei korvaisi täysin fyysistä valuuttaa, vaan toimisi niitä täydentävänä maksuvälineenä.

EU julkaisi kesäkuussa 2023 lakia valmistelevan pohjatyön, joka toimisi mahdollisesti tulevaisuuden digieuron pohjana.

Vaikka digieuro pohjautuisi lohkoketjuteknologiaan, sitä ei tule sekoittaa kryptovaluuttoihin.

On hyvä mainita, että digitaalista keskuspankkirahaa on olemassa jo nyt pankkien tileillä, mutta kansalaisille ainoa saatavilla oleva muoto on käteisraha. EKP:n mukaan digieuroa voi ajatella rahan evoluution seuraavana vaiheena.

Digitaalinen euro vs “vanha” euro

Yksi merkittävimmistä eroista digitaalisen euron ja vanhan euron välillä on se, että digitaalista euroa jakelee yksityisille ihmisille keskuspankki ja vanhaa euroa liikepankit, kuten Nordea, OP, Aktia, jne.

Pitkällä aikatähtäimellä digitaalinen euro tulee luultavasti korvaamaan pikkuhiljaa käteisen rahan ja nykyisen SWIFT-pankkijärjestelmän.

Miksi keskuspankki haluaa digitaalisen euron?

Pandemian myötä yhä useammat eurooppalaiset siirtyivät maksamaan ostoksensa sähköisesti ja online-shoppailu kasvoi hurjasti. Fyysistä rahaa käytetään yhä vähemmän. Rahan käyttö on muuttunut ja Euroopan keskuspankki näkee selkeän tarpeen euron digitalisoinnille.

Mutta onko kyse aidosti yhteiskunnallisesta parannuksesta vai onko taustalla muita agendoja?

Toki, oman sähköisen rahan ansiosta Eurooppa ei olisi riippuvainen ulkopuolisista palveluntarjoajista ja maksumarkkinoita voisi kehittää tehokkaammiksi.

Muutos digitaaliseen euroon olisi kuitenkin merkittävä ja sillä olisi kauaskantoiset seuraukset. Digieuroa on siksi tarkasteltava kriittisesti analysoiden sekä riskit että mahdollisuudet.

Perusteet digitaaliselle eurolle:

Maksujärjestelmän parantaminen: Digieuro tehostaisi maksujärjestelmiä ja nopeuttaisi tapahtumia. Nopeammat ja halvemmat maksut hyödyttäisivät niin kuluttajia kuin yrityksiäkin.

Rahapolitiikan tehostaminen: Digieuron käyttö voisi mahdollistaa EKP:lle suoran pääsyn kansalaisiin, helpottaen rahapolitiikan toteuttamista ja tarvittaessa negatiivisten korkojen käyttöönottoa.

Kilpailun lisääntyminen: Uusien palveluiden kehittäminen olisi aiempaa kannattavampaa, sillä digieuron ansiosta niitä voisi tarjota kaikkialla euroalueella. Samalla riippuvuus ylikansallisista maksuyrityksistä pienenisi.

Mahdolliset agendat:

Kontrolli ja seuranta: Digieuro voisi mahdollistaa EKP:lle suoran pääsyn kansalaisten rahakäyttäytymiseen. Vaarana on yksityisyydensuojan menetys ja valtioiden yhä kasvava kontrolli.

Kontrolloimaton pääsy: Pääsy taloustietoihin voi myös aiheuttaa riskin väärinkäytöksiin, tietomurtoihin ja tietoturvaongelmiin.

Pankkien aseman heikentäminen: Digieuro voi ohittaa perinteiset pankit, mikä voi johtaa pankkien aseman heikentymiseen ja sitä kautta rahoitusjärjestelmän muutokseen. Tämä puolestaan antaisi keskuspankille lisää valtaa.

Tiesitkö?

Suomen pankki kehitti digitaalista keskuspankkivaluuttaa jo 90-luvulla. Avant-korttiraha oli maailman ensimmäinen keskuspankin digivaluutta. Se suunniteltiin digitaalisen maailman tarpeisiin, jossa käteistä käytetään yhä vähemmän ja digitaalinen kaupankäynti kasvaa. Avant ei koskaan saavuttanut suosiota, joten konsepti myytiin liikepankeille vuonna 1995.

Digivaluutat vs. kryptovaluutat

Vaikka digivaluutat ja kryptovaluutat jakavat joitain yhteisiä piirteitä, niitä ei tule sekoittaa keskenään.

Onko digieuro kryptovaluutta?

Euroopan keskuspankin mukaan kyseessä ei ole bitcoinin kaltainen kryptovaluutta, vaan toimisi pelkästään maksuvälineenä. Digieuroja voisi vaihtaa halutessaan myös takaisin käteiseksi.

Kryptomarkkinoilla on jo olemassa europohjaisia vakaavaluuttoja, kuten suomalainen EUROe. Vaikka ne olisivat käyneet tarkan regulointisyynin läpi, mikään markkinoilla tällä hetkellä oleva vakaavaluutta ei ole keskuspankin, valtion tai muun viranomaisen liikkeellelaskema tai kontrolloima.

Lue lisää: Suomalainen stablecoin – Membrane Finance julkaisi EUROe-stablecoinin

Hyödyntääkö digieuro lohkoketjuteknologiaa?

Eurojärjestelmä tutkii erilaisia mahdollisuuksia, myös lohkoketjutekniikkaa. Vielä ei kuitenkaan ole tehty päätöksiä digitaalisen euron teknisen toteutuksen suhteen.

Onko digieuro turvallisempi kuin kryptovaluutat?

Digieuron turvallisuus riippuu vahvasti lopullisesta teknologiasta, jota sen pohjana käytetään.

EKP perustelee, että digieuro on turvallisempi kuin kryptovaluutat, koska sen taustalla olisi keskuspankki. Sen mukaan tietosuojasta huolehdittaisiin ja käyttö olisi riskitöntä.

Samalla EKP mainitsee, että kryptovarojen arvo riippuu siitä, pystyvätkö liikkeellelaskijat huolehtimaan niiden arvosta.

Käytännön asiat

Sinua varmasti kiinnostaa, milloin digieuro on tulossa tai miten sillä maksetaan. Huoli pois – tässä osiossa keskitymme käytännön asioihin.

Milloin digieuroon siirrytään?

EU ei ole tehnyt lopullista päätöstä digieuroon siirtymisestä, mutta lakiehdotus on jo tehty. Lopullinen päätös täytäntöön panemisesta vaatii hyväksynnän EU:n jäsenvaltioilta sekä Euroopan parlamentilta.

EKP:n on tarkoitus päättää digieuron jatkokehityksestä lokakuussa 2023. Jos lakiehdotus menee läpi, digieuro voi tulla käyttöön jo vuoden 2026 aikana.

Euroopan pankkien huolena kuitenkin on, että ihmiset siirtäisivät kaikki talletuksensa digieuroon. Tämä heikentäisi pankkien tilannetta.

EKP on ehdottanut ratkaisuksi, että sillä olisi mahdollisuus rajoittaa kuinka paljon varallisuutta digieuroon voi tallettaa. Enimmäismääräkin on jo sovittuna: 3 000–4 000 euroa.

Digitaalinen valuutta ei kuitenkaan ole korvaamassa ainakaan ihan heti käteistä rahaa, vaan toimisi sen kanssa yhtä aikaa maksuvälineenä. Digieuro tulisi käyttöön euroalueella asuville sekä siellä vieraileville.

Kuka päättää digieuron käyttöönotosta?

EU on tehnyt digitaalista euroa koskevaa selvitystä vuodesta 2020 – koronapandemian alusta lähtien. Seuraavana vuonna EU aloitti laajan tutkimushankkeen, jossa digieurolle etisttiin konkreettista muotoa.

Muutos olisi kuitenkin historiallinen, joten päätös digieuron liikkeellelaskusta vaatii tuekseen valtavasti tietoa. Siksi digieuro on vielä usean vuoden päässä.

Kehitystyöhön on osallistunut mm. Suomen Pankki osana eurojärjestelmää. Hankkeen tärkein päätöksentekoelin on korkean tason työryhmä, jossa Suomen Pankin edustajana on Tuomas Välimäki. Lopullisen päätöksen tekee Euroopan keskuspankin neuvosto.

Lue lisää: Suomen Pankki: Suomi on siirtymässä digieuron kehittämisessä seuraavaan vaiheeseen

Suomen Pankki: Suomi on siirtymässä digieuron kehittämisessä seuraavaan vaiheeseen

Miten digieurolla maksetaan?

Digieurolla maksaminen käytännössä on vielä suunnitteilla. Ihanteellisesti kaikkien pankkien ja palveluntarjoajien asiakkaat pystyisivät maksamaan samalla tavalla kaikissa euroalueen maissa. Rahat olisivat välittömästi perillä, mikä olisi merkittävä parannus nykyiseen järjestelmään.

Yksi mahdollisuus maksamiseen olisi luoda oma sovellus, jonka jokainen saisi ilmaiseksi käyttöönsä. Digieuro integroitaisiin myös verkkopankkeihin ja eri palveluntarjoajien sovelluksiin.

Mitä tapahtuu kolikolle ja seteleille?

Fyysinen raha, eli käteinen ja setelit eivät tulisi lähitulevaisuudessa vielä poistumaan. Ideana on, että digieuro olisi käytännössä näiden rinnalla. Maksutottumusten muuttaminen vie aikaa ja olisi tärkeää, että myös sähköiset maksut saadaan perille luotettavasti ja viipymättä.

Vaikutukset

Digieuro olisi yksi merkittävimmistä muutoksista eurooppalaisen talouden historiassa. Mutta onko muutos hyvä asia vai askel kohti orwellilaista yhteiskuntaa?

Digitaalisen euron hyvät puolet, huonot puolet ja kauhuskenaariot

Hyvät puolet

Nopeus ja tehokkuus: Digieuro voi mahdollistaa nopeat ja edulliset maksut ilman pankkien väliintuloa. Yritykset, kuten ruokakaupat, saisivat rahat ostoksista välittömästi. Nykyisissä maksusovelluksissa rahan perille kulkemiseen asti saattaa mennä useampi arkipäivä.

Itsenäisyys: Digieuro toisi itsenäisyyttä ylikansallisista maksupalveluiden tarjoajista, kuten Mastercardista tai Visasta.

Rahapolitiikan joustavuus: Keskuspankki voisi toteuttaa rahapolitiikkaa suoraan digitaalisen euron kautta. Tämä voi helpottaa rahapolitiikan säätämistä taloudellisten tarpeiden mukaan.

Rikollisuuden väheneminen: Petosten, rahanpesun ja muiden talousrikosten tekeminen hankaloituisi huomattavasti.

Innovaatio: Digitaalinen euro voi luoda uusia mahdollisuuksia talouden digitalisoitumiselle ja uusille innovaatioille, kuten älysopimusten käytölle. Samalla kilpailu kasvaa ja markkinoille voi syntyä uusia palveluita.

Huonot puolet

Yksityisyyden menetys: Keskuspankilla olisi teoriassa pääsy yksityishenkilöiden maksutietoihin. Tämä herättää huolta yksityisyyden menetyksestä ja laajamittaisesta valvonnasta.

Tietoturvariskit: Digitaalinen euro voi altistaa käyttäjät tietoturvariskeille, kuten hakkereille ja tietomurroille. Tämä voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja henkilötietojen vuotamista.

Pienet korot: Negatiivisten korkojen käyttöönotto voi vaikuttaa negatiivisesti säästäjiin ja eläkeläisiin, jotka saattavat menettää korkotuottoja.

Kauhuskenaariot

Totalitaarinen valvonta: Digitaalisen euron avulla hallitukset ja keskuspankit voivat saada lähes reaaliaikaista tietoa kaikista kansalaisten maksutapahtumista. Tämä tieto voi antaa hallituksille valtavan kontrollin ja mahdollisuuden rajoittaa yksilön taloudellista vapautta. Valtio voi esimerkiksi rajoittaa tiettyjen tuotteiden tai palveluiden ostamista poliittisin perustein.

Rahoitusjärjestelmän romahdus: Laaja käyttöönotto voi vaikuttaa perinteisiin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Jos ihmiset siirtävät varojaan suoraan keskuspankin digitaaliseen euroon, liikepankkien vakavaraisuus voi vaarantua ja johtaa jopa niiden sulkemiseen, rahoituskriiseihin ja talouden epävakauteen.

Miten digieuro näkyisi arjessa?

Kaikilla Euroalueella olisi mahdollisuus maksaa digitaalisella eurolla milloin tahansa niin kaupoissa kuin verkossakin. Se ei aiheuta lisäkustannuksia, ja sähköisiä euroja voi siirtää myös kahden henkilön välillä.

Digieuroja säilytettäisiin todennäköisesti EKP:n luomassa lompakkosovelluksessa. Sillä voisi maksaa myös ilman Internet-yhteyttä. Offline-tilassa maksettaessa ainoastan maksaja ja maksun saaja saisivat tietoja haltuunsa.

EU haluaa tehdä digieuron käytön mahdollisimman helpoksi, että kuka tahansa pystyisi käyttämään sitä. Kaupat eivät saisi kieltäytyä ottamasta niitä vastaan.

Lue lisää Euroopan keskuspankin sivustolta.

Tietoturva

Digitaalisen euron tietoturva huolettaa monia syystäkin. Olemme kuulleet liikaa tarinoita, miten miljoonien somekäyttäjien henkilötiedot ovat vuotaneet tai myyty kolmansille osapuolille. Voiko digitaalista euroa käyttää huolehtimatta oman yksityisyydensuojan vaarantumisesta?

Käyttäjätietojen kerääminen

EKP kertoo ympäripyöreästi sen sivustolla, ettei käyttäjätietojen keräämiselle ole tarvetta. Samaan hengenvetoon mainitaan, että järjestelmä pyrkii siihen, ettei käyttäjien henkilö- tai maksutietoja tallenneta palvelimille eikä keskuspankkien myöskään tarvitsisi tutustua niihin.

EKP ei kuitenkaan kerro tarkasti, mitä tietoja käyttäjiltä kerätään, eikä kiellä tietojen keräämisen mahdollisuutta.

Sivulla mainitaan, että viranomaisille on lain mukaan jätettävä mahdollisuus tutustua maksutietoihin rikollisen toiminnan estämiseksi.

Offline-maksuissa maksutiedot jäisivät ainoastaan maksajan ja maksun saajan tietoon.

Joten jos ja kun digieuro julkaistaan, suosittelemme vahvasti vain offline-maksujen käyttämistä, mikäli välität yksityisyydestäsi.

Kyberturvallisuus

EKP ei mainitse teknisiä yksityiskohtia digieuron suojaamisessa. Se sanoo vain, että sähköisessä maksamisessä täytyy varautua teknisiin häiriöihin ja erilaisiin hyökkäyksiin.

Vielä ei ole päätetty, käytetäänkö digieuron pohjana lohkoketjuja vai jotain muuta teknologiaa. Lohkoketju olisi kyberturvallisuuden kannalta ylivoimaisesti paras ratkaisu niiden hajautetun luonteen ansiosta.

Yhteenveto

Digitaalinen euro näyttää olevan väistämättä tulossa. Maailmamme kulkee yhä digitaalisempaan suuntaan ja sen puolesta digieuro onkin perusteltu muutos.

Ilmassa leijuu kuitenkin valtavia riskejä vallan ja kontrollin väärinkäytöstä. EKP:n esityksessä on aukkoja, ja suosittelemme tarkastelemaan digitaalista euroa hyvin kriittisesti.

Jos olet vahvasti skeptinen digieuroa kohtaan, muista, että sinulla on aina mahdollisuus autonomiseen, vapaaseen ja sensuroimattomaan valuuttaan – Bitcoiniin.

Digieuro – usein kysytyt kysymykset

Mikä digitaalinen euro on?

Digitaalinen euro on Euroopan keskuspankin aloittama hanke digitalisoida EU-alueen yhteisvaluutta.

Milloin digitaalinen euro tulee?

Digitaalisen euron tulosta ei ole vielä päätetty. Hankkeen jatkosta päätetään lokakuussa 2023. Aikaisimmillaan digitaalinen euro saapuisi vuonna 2026.

Mitä eroa digieurolla ja kryptovaluutoilla on?

Digitaalinen euro olisi viranomaisen liikkeellelaskema virallinen valuutta, kun taas kryptovaluuttoja voi julkaista kuka tahansa.