Lightning Labs, maastapoistumisvero, yli 50 % kaikista kryptovaluuttasijoittajista uusia

• Twitter
• Facebook
• Link

Lightning Labs keräsi $70M rahoitusta Taro-protokollan kehitykseen

Bitcoinin salamaverkon kehitykseen erikoistunut Lightning Labs on kerännyt 70 miljoonaa dollaria rahoitusta, jotka on tarkoitus käyttää salamaverkon uuden protokollaehdotuksen, Taron, kehitykseen. Rahoituskierrosta johti yritys nimeltä Valor Equity Partners, ja siihen osallistui muun muassa kiistanalaista huomiota nauttineen Robinhoodin toimitusjohtaja. Lightning Labs kehittää lnd:tä, joka on salamaverkon solmun spesifikaation implementaatio. Saman spesifikaation toteuttavia kilpailijoita ovat mm. eclair ja c-lightning. Jotta Taro-protokollasta voi kertoa tarkemmin, on ensin kerrottava viime vuonna käyttöön otetusta Bitcoin Coren päivityksestä, Taprootista.

Marraskuussa 2021 Bitcoin sai väitetysti suurimman päivityksen muutamaan vuoteen. Asiasta keskusteltiin paljon ennen päivityksen liikkeelle laskemista, ja päivityksen hyväksyminen tapahtui siten, että Bitcoin-solmut signaloivat hyväksyntänsä muille solmuille. Kun tarpeeksi suuri osuus solmuista oli halukkaita päivittämään, päivitetty koodi sallittiin kollektiivisesti suoritettavaksi. Taproot pienensi transaktioiden kokoa ja teki erikoistransaktioista (esimerkiksi multi-sig) täysin samannäköisiä minkä tahansa muun transaktion kanssa. Tämä lisäsi yksityisyyttä, sillä esimerkiksi salamaverkon kanavien avaaminen on erikoistransaktio ja Taprootin jälkeen kukaan ei voi Bitcoinin tilikirjaa tarkastelemalla päätellä, millaisia tietyt transaktiot tarkalleen ottaen ovat. Taproot myös mahdollistaa ylimääräisen datan liittämisen transaktioihin, joka taas puolestaan mahdollistaa esimerkiksi stablecoinien luomisen Bitcoinin tilikirjaan. Myös NFT:t ovat mahdollisia Taprootin ansiosta.

Taro-protokollan tarkoituksena on mahdollistaa näiden erikoisomaisuuksien, jotka taproot mahdollisti, siirtämisen perustasosta salamaverkkoon. Tämä johtaisi siis siihen, että salamaverkkoa voitaisiin hyödyntää perustasossa tehtyjen stablecoinien siirtämiseen välittömästi, käytännössä ilman mitään kuluja. Tavoitteena on hyödyntää olemassaolevan verkon topologiaa ilman, että esimerkiksi kaikki kanavat pitäisi luoda uudelleen. Kaukaisessa tulevaisuudessa on jopa tarkoitus luoda “natiiveja” vaihtopareja esimerkiksi stablecoineille ja Bitcoinille. Alustavasti kuitenkin Taro-omaisuuksia voidaan siirtää vain tätä ominaisuutta eksplisiittisesti tukevien solmujen kautta.

Viime kädessä Taprootin ja Taron kaltaisilla päivityksillä pyritään mahdollistamaan sellaisten työkalujen luonti, jotka tekisivät Bitcoinista ja salamaverkosta mahdollisimman likvidejä maksujärjestelmiä. Bitcoin itsenään on toimiva ja turvallinen järjestelmä, mutta omaisuusluokkien kuten dollarin tarve maailmantaloudessa tiedostetaan ja se halutaan ottaa huomioon tukien Bitcoinia mahdollisimman terveellisellä tavalla.

Nikolas Erkinheimo

Lue lisää kryptovaluutoista Coinmotion-blogista

Maastapoistumisveroa valmistellaan valtionvarainministeriössä

Kryptovaluuttojen omistajien verokohtelu on ollut hyvin vaihtelevaa viime vuosien aikana. Lisää haasteita saattaa olla luvassa, koska nyt pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus valmistelee yksityishenkilöiden maastapoistumisveroa otettavaksi käyttöön vuoden 2023 alusta.

Alun perin entisen pääministeri Antti Rinteen ja nykyisen Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältynyt maastapoistumisveron valmistelu etenee parhaillaan valtionvarainministeriössä.

Maastapoistumisveron eli niin sanottu exit tax on tarkoitus koskea Suomesta ulkomaille muuttavia yksityishenkilöitä, joilla on omaisuutta Suomessa. Osakeyhtiöiden sekä muiden yhteisöjen maastapoistumisvero otettiin Suomessa käyttöön 1.1.2020 alkaen, joten tällä verotuksella on tarkoitus jatkaa nykyisen hallituksen verolinjauksia.

Maastapoistumisverolla on tarkoitus puuttua haitalliseen verokilpailuun eli ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien verojen välttämisen.

Konsulttiyhtiö PwC:n mukaan: ”Verotuksen perusteena olisi henkilön omaisuuden arvonnousu Suomessa asumisen aikana. Verovelvollisuus aiheutuisi siten asuinpaikan tai omaisuuden siirron perusteella, vaikka omaisuutta ei olisi tuolloin myyty tai muuten luovutettu edelleen. Käytännössä maastapoistumisvero antaisi verotusoikeuden kuvitteelliseen myyntivoittoon Suomelle, jos omaisuuden arvonnousu on tapahtunut henkilön asuessa Suomessa.”

On mahdollista, että tämä arvonnousuvero perittäisiin Suomessa asuvan ja täällä yleisesti verovelvollisen henkilön muuttaessa toiseen valtioon: henkilön tullessa Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi ja verosopimuksen mukaan toisessa valtiossa asuvaksi.

Suomi verottaisi siten maastamuuton yhteydessä omaisuuden realisoitumattoman arvonnousun, joka olisi kertynyt ennen maastamuuttoa ja/tai henkilön ollessa Suomessa asuva ja täällä yleisesti verovelvollinen. Henkilön taas voitaisiin katsoa muuttohetkellä luovuttaneen omistamansa veronalaiset omaisuuserät niiden todennäköisestä luovutushinnasta.

Puolestaan verotus kohdistuisi tähän kuvitteelliseen luovutukseen ja luovutusvoittoon, jota verotettaisiin todennäköisesti henkilön pääomatulona (30 / 34 %). Voi olla todennäköistä, että vero perittäisiin vasta kun omaisuutta todellisuudessa luovutetaan ulkomailla asuessa.

Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan selvää mitä varoja verotus tulisi koskemaan tai luovutushetken tai maastamuuttohetken mukaan.

Mielenkiintoista maastapoistumisveron valmistelussa on, että valtionvarainministeriö ei pitänyt heidän oman selvityksensä mukaan veron tarkoituksenmukaisena. Ministeriön mukaan veron tuotto on lähinnä marginaalinen (25 miljoonaa euroa, joka on 0,4 % valtion vuoden 2022 oletetuista tuloista) verrattuna siitä syntyviin kustannuksiin.

Sen lisäksi valtonvarainmisteriön selvityksen mukaan verolla saattaisi olla haitallisia vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn ja kiinnostavuuteen sijoituskohteena. Vero kohdistuisi vain harvalukuiseen varakkaaseen joukkoon ja vaikuttaisi verotuloihin lähinnä yksittäistapauksissa.

Se saattaisi myös valtionvarainministeriön mukaan vähentää ulkomaisten erityisasiantuntijoiden halukkuutta tulla Suomeen henkilökohtaiseen varallisuuteen ja sen verotukseen liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta.

Deloitten veroasiantuntija Tomi Viitalan mukaan hallituksen esitys verosta olisi tulossa marraskuussa 2022.

Maastapoistumisvero saattaa kaiken tämän lisäksi olla myös ristiriidassa Euroopan Unionin pääperiaatteiden eli työvoiman ja pääoman vapaan liikkuvuuden kanssa.

Henri Väkeväinen

Vuonna 2021 yli 50 % kaikista kryptovaluuttasijoittajista uusia

Kryptovaluuttapörssi Gemini Crypto Exchangen The Global State of Crypto Report 2022-tutkimuksen mukaan 54 % kaikista tutkimukseen osallistuneista tutustuivat kryptovaluuttoihin ensimmäisen kerran vuonna 2021.

Tutkimukseen osallistui 30 000 aikuista yli 20 maasta. Tutkimus toteutettiin online-tutkimuksena aikavälillä 23.11.2021-4.2.2021. Tutkimuksen toteutti Data Driven Consulting Group.

Tutkimuksen mukaan 42 % sijoitti elämässään ensimmäisen kerran kryptovaluuttoihin vuonna 2021.

Brasiliassa 51 %, Hong Kongissa 51 % ja Intiassa 54 % kaikista kryptovaluuttasijoittajista sijoitti ensimmäisen kerran kryptovaluuttoihin vuonna 2021.

Sen sijaan Yhdysvalloissa 44 %, Latinalaisessa Amerikassa 46 % ja Tyynenmeren Aasiassa 46 % hankkivat ensimmäisen kerran kryptovaluuttoja vuonna 2021.

Kehittyvistä maista Brasiliassa ja Indonesiassa 41 % kaikista kyselyyn vastanneista ilmoitti omistavansa kryptovaluuttoja. Luku on selvästi suurempi kuin kehittyvissä maissa, joissa 17 % ilmoitti omistavansa kryptovaluuttoja. Yhdysvalloissa 20 % ilmoitti omistavansa kryptovaluuttoja, Euroopassa luku oli 17 % ja Australiassa 18 %.

Maailmanlaajuisesti pääomasijoituksia kryptovaluuttoihin liittyviin start up -projekteihin tehtiin yli 30 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Pelkästään 10,5 miljardia dollaria sijoitettiin viimeisen kvartaalin 2021 aikana.

Kryptovaluuttoihin sijoittaminen ei ole enää pelkästään miesten juttu. Etenkään kehittyvissä maissa. Kaikista niistä henkilöistä ketkä aikoivat sijoittaa seuraavan vuoden aikana kryptovaluuttoihin 47 % oli naisia.

Kehittyvissä maissa esimerkiksi Israelissa, Indonesiassa ja Nigeriassa yli puolet kryptovaluuttoihin sijoittaneista on naisia. Puolestaan 38 % intialaisista, 32 % yhdysvaltalaisista, 33 % eurooppalaisista ja 27 % australialaisista kryptovaluuttasijoittajista on tutkimuksen mukaan naisia.

Tutkimuksessa havaittiin, että sellaisissa maissa kryptovaluuttoihin sijoitetaan paljon enemmän, joissa inflaatio on korkealla. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa kansallisen valuutan arvo on laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana yli 50 % suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Intialaisista sijoittajista puolestaan 64 % uskoi, että sijoittaminen kryptovaluuttoihin muodostaa inflaatiosuojan. 59 % intialaisista kyselyyn vastanneista pitävät kryptovaluuttoja tulevaisuuden rahana.

Tutkimuksen mukaan 84 % intialaisista sijoittajista ovat pitkän tähtäimen sijoittajia ja 71 % puolestaan näkee kryptovaluuttoihin sijoittamisen hyvänä tapana hajauttaa sijoitussalkun riskejä.

Kuitenkin sääntely nähdään alalla maailmanlaajuisena riskinä. Yli kolmannes kyselyyn vastanneista sellaisista henkilöistä, jotka eivät ole sijoittaneet kryptovaluuttoihin, näkevät kryptovaluuttoihin liittyvän sääntelyn ja etenkin niihin liittyvän verotuksen epävarmuutta lisäävänä tekijänä.

Lue lisää ja osallistu keskusteluun: